Olet täällä

Eduskuntavaaliteemani vuoden 2015 vaaleihin

Toisin kuin muut poliitikot, en tarjoa valmiita ratkaisuja kaikkiin Suomen ongelmiin. Jos tämä toimintaperiaate toimisi, meillä ei pitäisi olla ongelmia laisinkaan. Heillä sentään on ollut yli sata vuotta aikaa korjata kaikki yhteiskunnalliset ongelmat, mutta he ovat käyttäneet tämän ajan pelkkään riitelyyn, toimimattomien kompromissien tekemiseen (mm. “tuhannesti paikattu” sosiaaliturva) ja edestakaiseen uudistusten tekemiseen ja kumoamiseen (mm. varallisuusvero). Tämän sijaan tarjoan tiet, joilla kansa voi itse ottaa vallan omiin kollektiivisiin käsiinsä ja korjata ne yhteiskunnalliset ongelmat, joiden korjaamisessa edustuksellinen demokratia epäonnistuu. Keinot tähän tavoitteeseen ovat suorempi demokratia, sananvapaus ja päätöksenteon läpinäkyvyys.

 

Lähtökohdat tarkemmin

Miten tämä osio sitoo minua? Ainoastaan näistä asioista saan tehdä aloitteita. Lisäksi nämä ovat suuret linjaukseni, eli kokonaisuudessaan en ajaisi Suomea huonompaan suuntaan näissä asioissa edes äänestyksissä tai muuten epäsuorasti, vaikka joitain rajoja silti pitää olla.

  • Suoran ja osallistuvan demokratian lisääminen päätöksentekoon. Erityisesti mallia otetaan Sveitsistä. Eduskunnalla säilyy edelleen isoin rooli päätöksenteossa, mutta uudet osallistumisen muodot tarjoavat kansan tahdon mukaisten päätösten tekemiseen paremmat edellytykset.

  • Vaalijärjestelmän oikeudenmukaistaminen

  • Sananvapaus

  • Luonnollisten henkilöiden yksityisyyden suoja, sekä tosielämässä että Internetissä

  • Päätöksenteon läpinäkyvyys ja perustuslainmukaisuus

  • Valtion ja kuntien velkaantumisen pysäyttäminen

  • Mihinkään muuhun kuin edellämainittuja asioita edistäviin asioihin en käytä kansanedustajan lakialoite-, talousarvioaloite- tai toimenpidealoiteoikeutta, ja elämiseen tarvittavia menoja lukuunottamatta kansanedustajana saamaani palkkiota. Kansanäänestyksiä voin vaatia muistakin asioista.

  • Aloitteet, jotka teen eduskunnassa, pyritään valitsemaan deliberatiivisen demokratian keinoin, eli edustavan otoksen Suomen kansasta tahdon mukaisesti, vaaliteemojeni rajoissa.

Oman toimintani läpinäkyvyys ja menettelytavat

Miten tämä osio sitoo minua? Tämä osio on minua sitova.

  • Suunnittelen jokaisen kansanedustajan lakialoitteeni, talousarvioaloiteeni ja toimenpidealoitteeni otakantaa.fi-palvelussa tai jossain muussa valtionhallinnon ylläpitämässä osallistumisympäristössä.

  • Vaaliteemojeni lähtökohtien rajoissa aiheet, joista teen aloitteet eduskunnassa, päätetään valitsemallani menettelytavalla niin kutsutussa “strategiakokouksessa”. Ilman strategiakokouksen valtuutusta saan tehdä aloitteita neuvoa-antavien kansanäänestysten järjestämisestä.

  • Lisäksi mikäli strategiakokousta ei saada kasaan, minulla on valtuus valita itse vaaliteemojeni lähtökohtia vaaliteemojeni vastaavien otsikoiden alta ajettavat ehdotukset kyseisen tavoitteen saavuttamiseksi. Valtion ja kuntien velkaantumisen pysäyttämiseksi voin tällöin tosin käyttää omaa harkintaani eivätkä sen luvun ehdotukset sido minua. Tämä siksi, että minulla olisi paremmin neuvotteluvaraa tarvittaessa.

    • Strategiakokouksen osallistujien valintamenettelyt ja kokouksen työjärjestys pitää olla blogissani kerrottu ja kutsuissa tällaiseen kokoukseen pitää olla mainittuna osallistujien valintamenettelyt ja vähintään paikka, josta löytää strategiakokouksen työjärjestys, jos koko työjärjestystä ei voida kustannustehokkaasti julkaista kyseisessä kutsussa.

    • Strategiakokoukseen liittyvien toimintojen budjetti on julkinen ja kustannetaan kansanedustajan palkkiostani. Osallistujien osallistumiseen liittyvät kustannukset voidaan kustantaa osittain tai kokonaan ja heille voidaan myös maksaa osallistumispalkkiota. Osallistujille annettuihin maksuihin käytetään tasapuolisia perusteita.

    • Strategiakokouksen valintamenettelyissä ja työjärjestyksessä pyritään ensisijaisesti siihen, että päätökset esittävät kansan todellista ja lahjomatonta tahtoa niin hyvin kuin siihen varatuilla resursseilla pystytään saamaan.

    • Valintamenettelyjen pitää varmistaa osallistujien äänestysikäisyys ja vähintään maantieteellisten, iällisten ja sukupuolellisten jakaumien Suomen vastaavia jakaumia vastaavuus julkistetuin virhemarginaalein.

    • Strategiakokoukset ovat oletusarvoisesti fyysisiä tilaisuuksia, joihin ei anneta etäosallistumismahdollisuutta. Tämä varmistaa sen, että tietoteknisiä keinoja ei voi käyttää kokouksen päätöksen manipuloimiseen. Tästä voidaan poiketa, jos on hyvin varmaa, että kaikki muut strategiakokouksen vaatimat kriteerit voidaan täyttää luotettavasti ja päätökset ovat legitiimejä (esim. niitä ei manipuloida).

    • Strategiakokoukset voidaan nauhoittaa tai lähettää suorana lähetyksenä, mutta näin tehtäessä siitä on oltava mainittu kutsussa.

    • Strategiakokouksen osallistujien henkilöllisyys voidaan pitää salassa tiettyyn ajankohtaan asti, joka voi kuitenkin olla viimeistään päätösten tekovaihe, tai rajattomasti mikäli se ei ole ristiriidassa päätösten todennettavuuden kanssa. Tämä on keino varmistaa heidän manipuloimattomuutensa.

    • Strategiakokouksen tekemät päätökset on oltava julkisia ja todennettavissa, esimerkiksi pitämällä kokoukset julkisina, nauhoittamalla ne, julkistamalla osallistujien henkilöllisyydet tai käyttämällä kontekstin säilyttäviä äänestyslippuja. Tarkka tapa todennettavuuden saavuttamiseksi mainitaan julkisesti strategiakokouksen työjärjestyksessä ja sen valinnassa on pyrittävä tekemään päätöksen väärentämisestä mahdollisimman vaikeaa.

    • Strategiakokous voidaan oikeuttaa työjärjestyksessä päättämään myös muista asioista, mukaan lukien tulevien strategiakokousten menettelytavoista ja miten äänestän muissa eduskunnassa käsiteltävissä asioissa.

    • Strategiakokouksia voidaan pitää tietyin väliajoin tai tiettyinä ajankohtina. Nämä väliajat tai ajankohdat on mainittava työjärjestyksessä.

  • Käytän kansanedustajan palkkioni ainoastaan vaaliteemojeni lähtökohdissa mainitsemallani tavalla. Tämän velvollisuuden ja velvollisuuden tiedottaa rahojen käytöstä piiriin lasketaan myös laissa määritellyt lisäpalkkiot ja valtionhallinnon erityistehtävien (kuten ministeri) ja näiden varasijojen palkat.
  • Pidätän oikeuden kansanedustajan muiden etuisuuksien käyttöön vaaliteemojeni edistämiseen sopivaksi katsomallani tavalla ilman sen kummempia velvollisuuksia dokumentointiin muuten, kuin laki vaatii. Seuraavien etuisuuksien käytön kuitenkin aina dokumentoin vähintään kerran kuukaudessa blogissani: eduskunta-avustajat, taksimatkat ja harrastekerhot.

En usko hyödylliseksi ajan käytöksi kertoa vaikkapa linja-automatkoistani, jotka laki muutenkin vaatii liittyvän kansanedustajan työhön, tai ruokailuistani. Sen sijaan virkistysetuuksien käyttö on mielestäni hyödyllistä ilmoittaa, jotta äänestäjäni näkevät, että mikäli jotain virkistystä teen, teen sen omilla varoillani, enkä verorahoilla.

  • Tiedotan blogissani vähintään kerran kuukaudessa siitä, miten olen ajanut lupaamiani muutoksia. Samalla kerron, miten olen käyttänyt kansanedustajan palkkioni ja mitä rahallisia tuloja minulla on.
  • Mahdolliset eduskunta-avustajani velvoitan sopivaksi katsomaani läpinäkyvyyteen, enkä käytä heitä tai ketään muutakaan kiertääkseni itselleni asettamia läpinäkyvyys- tai menettelytapavaatimuksia.
  • Järjestän jokaisesta aloitteestani tiedotustilaisuuden ennen niiden esittämistä eduskunnalle
  • Kansanedustajan roolissa saamieni viestintävälineiden viestiliikenne on julkista, ellei pakottavaa syytä toimia muuten ilmaannu. Pidätän oikeuden tulkita edellistä virkettä niin, että se ei vahingoita elämääni, työtäni eduskunnassa tai vaaliteemojeni toteuttamista. Esimerkkejä mahdollisista tulkinnoista ovat, että voin pitää julkista ja vain valtionhallinnon sisäistä sähköpostiosoitetta, josta muut kuin salassapidettävät viestit julkaistaan; ja automaattinen varmistus viestien saamisen yhteydessä, jossa sanotaan, että tämä osoite on julkinen. Lisäksi minun on kerrottava blogissani valitsemistani viestiliikenteen julkisuusperiaatteesta poikkeamisen menettelytavoista.
  • Irtisanon itseni vaalirahailmoitusten laiminlyömisestä ja muista vaalirahakohuun liittyvistä asioista.
  • En ota kansanedustajan uran aikana vastaan lahjuksia tai muita rahoja, joiden voin odottaa olevan vastikkeellisia. Vastikkeellisuudeksi en laske sitä, että odotetaan minun tekeväni työni tai jotain tähän rinnastettavaa hyvin laveaa vastikkeellisuutta. Vastikkeellisia ei-rahallisia etuuksia voin vastaanottaa vain, mikäli ne ovat arvoltaan alle 50 euroa ja tämä tapahtuu julkisessa tilaisuudessa, jossa voin edistää vaaliteemojani samalla. Tämän velvollisuuden piiriin ei lasketa vastikkeettomia ei-rahallisia etuuksia; valtion, kunnan tai maakunnan antamia palkkoja, palkkioita, etuuksia tai tukia; palkkatyöhön liittyviä palkkoja, palkkioita tai etuuksia; selvästi luonteeltaan ei-poliittisia vastikkeita odottavia lahjuksia; tai itse pyytämiäni lahjoituksia, joiden käyttötarkoitus on luonteeltaan joko ei-poliittinen tai suoraan yhteydessä vaaliteemojeni toteuttamiseen.
  • En pyri samaan aikaan kunnallisvaltuutetuksi, jos minut valitaan kansanedustajaksi
  • Jätän yksittäisten henkilöiden tai vähäisen henkilömäärän lobbausyritykset huomiotta parhaani mukaan; etenkin silloin, kun jollain demokraattisemmalla tavalla on päätetty jo miten äänestän tietystä asiasta; ja silloin, kun nämä tulevat automaation mahdollistavista kanavista, kuten sähköpostilla ja niitä ei voi todentaa adressin osaksi.
  • Silloin kuin se vaan on käytännöllistä vaaliteemojeni edistämisen kannalta kieltäydyn osallistumasta tai keskustelemasta tilaisuuksissa, jotka eivät ole julkisia. Jos nämä lisäksi eivät ole julkisen sektorin järjestämiä tilaisuuksia, kieltäydyn poikkeuksetta.
  • Kuuntelen myös anonyyminä esittäytyviä. Argumentit ratkaisevat, ei puhuja. Pelkkä kommenttien määrä tosin ei saa minua välttämättä toimimaan, ellei ole hyvää syytä olettaa, että kommentit tulevat monelta eri ihmiseltä. Tämä tekee toiminnastani vastustuskykyisemmän lobbaamiselle.

Valtion ja kuntien velkaantumisen pysäyttäminen

Miten tämä osio sitoo minua? Tämä osio ei ole minua sitova. En todellakaan tiedä kaikesta kaikkea, joka miltei tarvittaisiin, jotta voisin rehellisesti sanoa, miten Suomen talous pitää hoitaa etukäteen.

 

Esityksistäni koituvat menot

Ensin lasken arvion sellaisen osallistuvan demokratian hinnasta, jota olen ajamassa.

 

  • 20.8 milj. euroa kuluu varsinaisiin valtiollisiin kansanäänestyksiin, jos niitä järjestetään neljä per vuosi [1].

  • En löydä nyt heti ainakaan kouluissa tehtyjen päätösten määriä, joten oletetaan, että Suomessa on 539 500 peruskoululaista ja äänestysten määräksi arvioidaan sama kuin valtakunnallisestikin, eli 4 vuodessa. Äänestykset maksaisivat tällöin 2.6 milj. euroa.

  • Suomessa on 18 maakunnan liittoa. Jos jokainen näistä tekee vuosittain maakuntakaavamuutoksen ja oletetaan kansalaiskokouksen maksavan saman verran kuin kansalaisjury, joka on myös osavaltion laajuinen menettely, tulee hinnaksi 720 000 euroa [2].

  • Oletetaan, että näiden tiedotustilaisuuksien hinta on 2000 euroa, mikä on myös paikallistason kansalaisraadin hinta [2]. Eduskunnan täysistuntoja on vuosittain noin 135. Hallituksen esityksiä on noin 205 vuosittain. Valiokunnat kokoontuvat vuosittain noin 1236 kertaa. Jos jokaisesta näistä järjestetään tiedotustilaisuus, tulee kuluiksi 3.2 milj. euroa.

Vuosittain kuluu siis 27.3 miljoonaa euroa osallistuvan demokratian rakenteiden ylläpitoon. Eduskunta, tasavallan presidentti ja valtioneuvosto kuluttavat sen sijaan 232 miljoonaa euroa vuosittain. Väittäisin, että on täysin mahdollista taloudellisesta näkökulmasta siirtyä Sveitsin malliseen (ja oikeastaan hieman laajempaankin, jota minä ajan) demokratiaan.

 

Tämä ei tosin ole mitään siihen verrattuna, että Suomen valtio velkaantui vuosien 2008 ja 2013 välillä 35 miljardia euroa ja edelleen velkaantuminen jatkuu noin 5 miljardin vuosivauhtia [3].

 

Lähteet:

1) http://www.muutos2011.fi/muutos2011/demokratian-hinta/

2) Oikeusministeriö, 51/2012 Kansalaisfoorumit edustuksellisessa päätöksenteossa http://oikeusministerio.fi/fi/index/julkaisut/julkaisuarkisto/1354112413861/Files/Kansalaisfoorumit_edustuksellisessa_paatoksenteossa.pdf

3) https://www.veronmaksajat.fi/luvut/Tilastot/Julkinen-talous/Valtion-velka/

 

Leikkauslistani

Koska osallistuva demokratia maksaa myös, vaikka voi hyvinkin maksaa itsensä takaisin pitkällä tähtäimellä parempien päätösten muodossa, minulla täytyy olla näkemykset siitä, mistä rahoja saadaan. Tietysti esimerkiksi perustulo tekisi monia muitakin menoeriä tarpeettomiksi, mutta en voi valmistautua kaikkeen, joten tämä kertoo haluamistani leikkauksista vain nykyisessä tilanteessamme. En ota tässä kantaa siihen, miten isoja leikkausten tulisi olla. Leikkauslista perustuu osittain Iltalehden selvitykseen suosituista leikkauskohteista omantuntoni mukaan listaa muutellen.

  1. Puoluetuet

Suomessa maksetaan EU-maista toiseksi eniten puoluetukea äänestäjää kohti [1]. Leikkauksen lisäksi voidaan jakotapaa muuttaa oikeudenmukaisemmaksi, kuten saatuihin ääniin perustuvaksi kansanedustajapaikkojen sijaan.

 

1) Helsingin Sanomat 16.4.2012, “Lehti: Suomessa EU:n toiseksi korkein puoluetuki äänestäjää kohden” http://www.hs.fi/politiikka/a1305560008083

  1. Maksut Euroopan unionille

Noh, vaikka tämä olisi varmaan tullut minulla muuten edustuksellisten elinten määrärahojen karsimisen jälkeen, huomioin silti sen suosion kansan keskuudessa. Euroopan unioni säätelee ihan liikaa asioista, eikä asiaa auta yhtään se, että sille annetaan vielä rahaa tähän alistukseen. Oma ehdotukseni siitä, miten näitä määrärahoja olisi leikattava olisi sellainen, että niitä hankkeita, jotka eivät liity Suomen hallitusohjelmaan mitenkään, ei tuettaisi.

  1. Eduskunnan määrärahat

Eduskunta tekee mielestäni ihan liikaa päätöksiä, jotta niiden perässä pysyisi. Määrärahojen leikkauksella rajoitettaisiin kaikenlaista typeryyttä, kuten sellaisten päätösten tekoa, jotka kumotaan heti seuraavana vaalikautena. Myöskin suoremman demokratian käyttöönotto vähentää hieman edustuksellisten elinten päätöstenteon tarvetta ja tekee päätöksistä laadukkaampia, jolloin ei tarvitse paikkailla niitä koko aikaa.

  1. Valtioneuvoston kanslia

  2. Ohjelmistolisenssit

Avoimen lähdekoodin ohjelmat ovat ihan vertailukelpoisia maksullisten kanssa. Lisäksi niissä lienee vähemmän vakoilun mahdollistavia takaovia. Lisenssimaksut ovat sitä paitsi kalliita: http://www.mpc.fi/uutisia/ministeri+kritisoi+rahankayttoa+valtion+ohjelmistolisenssit+kalliimpi+rahareika+kuin+poliisi/a1040100

  1. Tasavallan presidentti

Miten yksi henkilö voikaan kuluttaa noin paljon verorahoja? Eihän presidentillä ole edes kuin muodollista valtaa, eli edes sillä ei voi perustella tätä hävytöntä verorahojen haaskausta.

  1. Suomen osuus Euroopan investointipankin pääoman korottamisesta

  2. Siirrot Ahvenanmaan maakunnalle

Tämä on positiivista syrjintää ja en ainakaan tätä tarkemmin kohdennettuna sitä kannata.

  1. Niin kutsuttu tempputyöllistäminen

Näkemykseni mukaan työttömyyden torjumiseksi on parempi luoda edellytykset työntekijöiden ottamiselle yrityksiin. Vasta sitten voidaan alkaa miettiä muita keinoja.

  1. Maatalouden tukeminen

Omavaraisuusaste on jossain 100% paikkeilla monissa tuotteissa: http://www.stat.fi/tup/suoluk/suoluk_maatalous.html

Tämä on tarpeettoman paljon, vaikka jonkinlaista valmiuskykyä omaan ruuantuotantoon pitääkin olla. Ympäristökin hyötyy, kun ruoka tuotettaisiin siellä, missä lannoitteita ja kasvihuoneita ei tarvittaisi niin paljon.

  1. Yritystuet

"MOT:n laskelmat osoittavat, että kanta-asiakkaat myös saavat suurimman osan rahasta. Kun tarkasteltiin vuosina 2007-2011 Tekesin ja TEM:n myöntämiä tukia, päätyi 43 prosenttia tukisummasta 3 prosentille yrityksistä. Vastaavasti eniten Tekes- ja TEM-tukia saanut 10 prosenttia yrityksistä sai tililleen jopa 60 prosenttia koko tukipotista." http://yle.fi/aihe/artikkeli/2012/09/07/yritystukien-kanta-asiakkaat

 

Yritystuilla pystyttäisiin rahoittamaan vaikkapa yhteisöveron pudottaminen lähes nollaan, vaikka tätä en ehdotakaan. http://www.hs.fi/kotimaa/a1360987136502

 

Lisää perusteluja: https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/186

 

Vähemmän mieluusti leikkaisin näistä, mutta ne ovat neuvoteltavissa:

  1. Postin jakeluvelvollisuus

19.2. Kauppalehden verkkolehdessä sanottiin: "Postin arvion mukaan kirjevolyymin määrä puolittuu viidessä vuodessa."

Voi hyvinkin olla, että postin jakeluvelvollisuutta voitaisiin vähentää joko seuraavalla tai sitä seuraavalla hallituskaudella. Kenties postia voitaisiin jatkossa jakaa maanantaisin, keskiviikkoisin ja perjantaisin, jolloin pitkiä taukoja ei tulisi jakeluun. Posti saa tietysti halutessaan jakaa useamminkin. Esimerkiksi päivittäin ilmestyvien lehtien jakelussa tämä voisi tulla kyseeseen.

  1. Ulkoasiainhallinto

  2. Kuntien yhdistymisen taloudellinen tuki

  3. Puolustusvoimien toimintamenot

  4. Puolustusmateriaalin hankinnat

  5. Ely-keskusten toimintamenot

  6. Maatalousyrittäjien ja turkistuottajien lomitus-toiminta

  7. Meriliikenteessä käytettävien alusten kilpailukyvyn parantaminen

  8. Tilastotoimi, taloudellinen tutkimus ja rekisterihallinto

  9. Sotilaallinen kriisinhallinta

  10. Yleisradio

  11. Avustukset yhteisöille ja säätiöille terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen

  12. Maanmittaus

  13. Markkinoiden sääntely, esim. Kilpailuvirasto tai Kuluttajavirasto

  14. Kansainvälinen kehitysyhteistyö

  15. Kulttuurinen tukeminen

Tämä ja seuraava kohta ovat listalla ainoastaan, koska ne ovat niin suosittuja leikattavia tilastollisesti. Oma näkemykseni kuitenkin olisi, että monimuotoisuuden säilyttäminen on tärkeää, koska yrityksissäkin on havaittu, että jos työntekijöitä on useasta taustasta tulevia, syntyy enemmän ja parempia innovaatioita. Asiasta on spekuloitu mm. tässä lisää. En muista nyt tutkimusta, josta alunperin tämän löysin, mutta Suomessakin ilmiötä on tutkittu Essi Hallvarin maisterin tutkinnon tutkielmassa “Kontekstuaalinen analyysi johtoryhmän monimuotoisuudesta ja sen vaikutuksesta kannattavuuteen”.

  1. Maahanmuuttoviraston toiminta sekä pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden vastaanotto

Verotus

En listaamalla näitä tarkoita niiden aktiivista ajamista. Budjetti vaan pitää saada aina tasapainoon, joten on yritys listata mahdollisimman monta uutta tai vanhaa muuttavaa rahoitusvaihtoehtoa, jotka koen hyväksyttäviksi. Ne eivät ole missään erityisemmässä järjestyksessä.

  • Automated Payment Transaction -veroa

  • haittaveroja (mm. bensiinivero, hiilivero, alkoholivero, autovero, tupakkavero, meluvero, muovikassivero, ilotulitevero, jne.)

    • Oikea tapa toteuttaa alkoholivero ja tupakkavero olisi mielestäni suhteuttaa ne yhteenlaskettuihin suoriin ja epäsuoriin terveydenhuoltokustannuksiin, joita ne aiheuttavat ja alkoholiverossa tämä vielä suhteutetaan yksittäisen juoman promillemäärään.

  • progressiivista varallisuusveroa

  • Kun vero poistettiin, hallituksen esityksessä valtionvarainministeriön laskelmissa valtion verotappion vuotuiseksi määräksi arvioitiin 200.000.000 euroa.

  • Haluttaessa tällä verolla voidaan saada jopa yli miljardi veroeuroa. Laskelmia löytyy täältä: http://seura.fi/puheenaihe/corvo-kuulolla/miljardin-myytti/

  • valuutansiirtoveroa

    • Vaikka tämän hetkisen tiedon mukaan kyseinen vero vaikuttaa mahdollisesti jopa haitalliselta (jo Wikipedian artikkelia lukemalla tämä käy selväksi), on huomattava, että paljon on vielä epäselvyyksiä. Kannatan tämän veron kokeilua, jossa puututtaisiin näihin tutkimusten rakoihin, mutta en aja sitä mitenkään aktiivisesti.
  • rahoitusmarkkinaveroa

  • luksustavaraveroa

  • korkeita kiinteistöveroja ja mahdollisesti maa-arvoveroa, jos löytäisin sen määritelmän jostain

    • Kiinteistöt on vähän kuin pakko jonkun omistaa, joten tämä on ehtymätön ja tuloiltaan ennustettavissa oleva verotulojen lähde. Lisäksi kiinteistöjen verotus voi hyvinkin vähentää pyydettyä hintaa, jotta niistä pääsisi eroon helpommalla, joten ne löytäisivät tiensä niitä myös hyödyntäville kansalaisille. Tämä siis puhtaana spekulaationa osaltani.

  • ympäristöperusteista louhintaveroa

  • kaikkiin eläkkeisiin katto esim. 5000eur/kk

  • osinkojen verovapauden poistamista

  • solidaarisuusvero ulotetaan pääomatuloihin

  • Yritysten verotuksessa voitaisiin siirtyä niin kutsuttuun Viron malliin, eli verotus tapahtuisi vasta kun raha poistuu yrityksestä.

 

Suoraan köyhiin raskaasti iskeviä veroja (esimerkiksi arvonlisävero) en suuresti kannata, vaikka parempien realististen vaihtoehtojen puutteessa saatan sellaisiakin hyväksyä. En myöskään tällä hetkellä kannata leikkauksia kuntien budjettiin. Myöskään tukipaketteja tai pankkien pelastamisia en tue. Tässä kohtaa käytänkin kapitalistien omaa sanontaa heitä vastaan: tämä on vapaa markkinatalous, joten jos yritykset ovat menossa konkurssiin, niitä ei tule pelastaa, koska ne ovat selvästikin tehneet jotain väärin.

 

Byrokratian vähentäminen

Byrokratia vaikeuttaa yrittämistä, lisää työttömyyttä, on itsessään tuottamatonta ja haittaa monella muullakin tavalla kansalaisten elämää.

Muuta

  • Tanskan mallisen joustoturvan suuntaan meneminen

  • Valtiollisten satunnaisotantoihin perustuvien kokeilujen salliminen ja kokeilukulttuurin luominen

    • Myös edustuksellisen demokratian tulisi pystyä tekemään parempia päätöksiä ja tämä edistäisi sitä. Tätä mahdollisesti estäviin lakeihin tulee säätää poikkeus. Eduskunta, perustuslakivaliokunta tai perustuslakituomioistuin silti päättäisi, voidaanko kokeilua järjestää perusoikeuksia rikkomatta.

  • Ennaltaehkäisyn lisääminen siinä määrin kuin sillä voi vähentää menoja pitkällä aikavälillä

  • Talouselvytys on tietysti myös mahdollisuus

  • Veroparatiisien kitkemiseen liittyvät toimenpiteet

  • Verosuunnittelun mahdollisuuksia tulisi vähentää

  • Mahdollisesti talousdemokraattisten uudistusten käyttöönotto

Suoran ja osallistuvan demokratian lisääminen päätöksentekoon

Miten tämä osio sitoo minua? Tämä osio sitoo minua ainoastaan siinä tapauksessa, kun strategiakokousta ei pystytä saamaan kasaan, ja silloinkin saan valikoida näistä aiheista ne, joita ajan.

 

Huomautus: Näistä vaaliteemoista on tullut sellaista väärinkäsitystä, että olisin suurin piirtein lakkauttamassa eduskuntaa ja kaikki asiat hoidettaisiin kansanäänestyksillä. Näin ei ole. Ainoastaan pieni osa asioista menisi kansanäänestykseen ja eduskunta hoitaa ne puuduttavimmat työt, joita kansa ei vaadi tai jotka eivät mene lain mukaan kansanäänestykseen.

 

  • Tarvittavan allekirjoitusmäärän keränneet kansalaisaloitteet on laitettava sitovaan kansanäänestykseen. Mahdollisesti jos tätä määrää allekirjoituksia ei saada kasaan, mutta tietty toinen alempi määrä saadaan, eduskunta päättäisi toteutetaanko kansalaisaloitteen ehdotukset.

On syytä huomata, että kansanedustajilla ei ole mitään muuta tapaa saada kansan enemmistön todellista kantaa selville kuin kansanäänestys. Pikemminkin suuryritykset saavat nykyisin selvästi isoimman äänivallan lobbauksella.

 

Perustuslain muuttamiseksi voitaisiin asettaa 1-3 vuoden viive kansanäänestyksen järjestämiseen, jolloin hetkellisiä ylireagointeja ei pääsisi siihen. Muutenkin voitaisiin asettaa isompi allekirjoittaneiden määrä vaatimukseksi perustuslain muuttamiseen johtavaan kansanäänestykseen.

 

Perusteluitani muutokselle on mm. tässä: http://mikkomerikivi.org/blogi/suoremman-demokratian-paremmuudesta

 

Kun kansanäänestyksiin johtavat kansalaisaloitteet on saatu käyttöön, neuvoa-antavaa kansanäänestystä ei enää tarvita, sillä siinä päättäjät valitsevat, mistä asioista ja milloin äänestetään, tehden siitä vain hallitsijoiden vallan pönkittämisen välineen.

  • Perustuslain muuttamisesta järjestetään aina sitova kansanäänestys

  • Kansalaispäätösmenettely otetaan käyttöön

    • Kansalaispäätös tarkoittaa aloitetta, jossa kansalaiset vaativat riittävän isolla joukolla kansanäänestystä parlamentin jo tekemästä päätöksestä. Tämä tarkoittaa, että vaikka eduskunta pystyisi tekemään jatkossakin kansan tahdon vastaisia päätöksiä, ne tuskin olisivat voimassa kauaa ja kansanedustajat ehkä oppisivat myös tekemään kansan tahdon mukaisempia päätöksiä.

  • Kansanäänestyksiä ei saa järjestää ihmisoikeuksien yleismaailmallista sopimusta tai kansainvälisiä sopimuksia rikkovista asioista. Lisäksi muuta kuin perustuslain muuttamiseen tarkoitettua kansanäänestystä ei voi järjestää, jos se rikkoo perustuslakia.

  • Suoran demokratian menettelyissä annetaan riittävästi aikaa kerätä tarvittavat allekirjoitukset, eli ainakaan nykyistä kuuden kuukauden keräysaikaa ei lähdetä lyhentämään

  • Äänestyskynnyksiä ei aseteta, eikä äänestämistä vaikeuteta tarkoituksella

  • Kouluissa päätöksenteko hoidetaan suorilla äänestyksillä

  • Oppilaille mahdollisuus tehdä aloitteita äänestettävistä asioista.

  • Kaavailtojen järjestäminen jokaisesta maakuntakaavan muutoksesta

  • Jos kuntatasolla järjestetään kokeilu aiheesta ja se vaikuttaa toimivan, osallistuva budjetointi liquid democracyllä

  • Valtakunnalliset alueenkäyttötavoitteet päätetään kansalaiskokouksessa

  • Kuntalaissa mahdollistetaan tai pidetään mahdollisina suoran, deliberatiivisen ja delegatiivisen demokratian menettelyiden käyttö sekä osallistuva budjetointi ja muidenkin toimielinten jäsenten kuin pelkän kaupunginvaltuuston valitseminen vaaleissa

  • Ministerit sitoutetaan käyttämään otakantaa.fi-palvelua nykyistä enemmän. Sen käyttämättömyydelle on oltava perustelut eikä toisin päin.

    • Vaikka päätöksiä ei jatkossakaan tehtäisi pelkästään näiden keskustelujen ja kyselyjen pohjalta, on mielestäni hyvä olla paikka, jossa hankkeista voi keskustella niin, että joukkoäly tulee hyödynnetyksi ja päättäjätkin löytävät keskustelut.

  • Lausuntopalvelu.fi-palvelu tulee ottaa käyttöön kaikissa lausuntopyynnöissä.

  • Kansanäänestyksiä, sekä valtiollisia että kunnallisia, saa järjestää myös vaalien aikaan ja monta kerralla

    • Tämä aiheuttaisi huomattavia säästöjä ja nostaisi äänestysprosentteja. Haittoja ovat pidempi ääntenlaskennan kesto ja samaan aikaan pidettävät äänestykset saattavat vaikuttaa toistensa tuloksiin jonkin verran.

  • Järjestetään pilottikokeilu siitä, että kaavoituksessa ohjausryhmien ja yleisötilaisuuksien roolit vaihdetaan keskenään, eli kaava suunnitellaan yleisötilaisuuksissa, joita on usea, ja nykyisen menettelyn “eturyhmät” saisivat vain yhden kokouksen. Eturyhmän jäsenet valitaan satunnaisotannalla alueen asukkaista, työssäkävijöistä ja opiskelijoista, kun nykyisin ne ovat kiinteistöjenomistajia lähinnä. Mahdollisesti lisääntyvää muistutusmenettelyn käyttöä tasapainotetaan asettamalla siihen vähimmäisvaatimus allekirjoittajista (esitän kymmentä näin aluksi). En kannata rahallista vaatimusta muistutusmenettelyn käyttöön, sillä se voisi sulkea köyhempiä ulos sen käytöstä ja suuryritykset hyötyisivät eniten. Jos pilottikokeilussa ei ilmene isompia ongelmia, menettely otetaan maanlaajuisesti käyttöön, mahdollisesti käyttäen kannustetta sen sijaan, että pakotettaisiin.

    • Muistutusmenettelyn käyttöä rajoitetaan, koska muuten on mahdollista, että kaavat eivät valmistuisi koskaan, joka sekään ei ole tarkoituksenmukaista. Nykyisinkin kaavoitus kestää useita vuosia, ehkä joissain tapauksissa jopa kymmeniä.

  • Joitain keskeisiä virkamiehiä voitaisiin valita myös vaaleilla. Esimerkkinä valtakunnansyyttäjä.

  • Sen sijaan, että kuntia pakotetaan toimimaan tietyllä tavalla, valtio käyttäisi kannusteita osassa nykyisistä laissa säädetyissä kuntien tehtävissä.

    • Tämä on tärkeä edellytys kuntien itsehallinnon ja täten päätöksenteon läheisyyden kannalta. Mitä hyötyä on suoremmasta demokratiasta, jos ei ole valtaa päättää mistään?

 

Vaalijärjestelmän oikeudenmukaistaminen

Miten tämä osio sitoo minua? Tämä osio sitoo minua ainoastaan siinä tapauksessa, kun strategiakokousta ei pystytä saamaan kasaan, ja silloinkin saan valikoida näistä aiheista ne, joita ajan.

 

  • Puoluetuki jaetaan äänien perusteella, ei eduskuntapaikkojen.

Mielestäni vailla edustusta parlamentissa olevien puolueiden tulee olla mahdollista kilpailla oikeudenmukaisin ehdoin vakiintuneempien puolueiden kanssa.

 

Keskustelua asiasta voi lukea ainakin näistä paikoista:

https://www.avoinministerio.fi/ideat/148-oikeudenmukaisempi-puoluetuki

http://www.avoinministerio.fi/ideat/336-puoluetuki-tulee-uudelleenkohdentaa-tai-poistaa

http://muutos2011.fi/vb/index.php/topic,1417.msg14049.html#msg14049

http://muutos2011.fi/vb/index.php/topic,3662.msg26760.html#msg26760

  • Kaikissa vaaleissa otetaan käyttöön siirtoäänivaalitapa

  • Puolueiden merkityksen vähentäminen puolittamalla valitsijayhdistyksen perustamiseen vaaditut allekirjoitukset. Nykyisellä vaalitavalla tosin tätä ei kannata vielä toteuttaa, sillä se iskisi syvimmin niihin, joilla ei muutenkaan olisi kunnon mahdollisuuksia pärjätä listavaaleissa.

  • Postin voisi velvoittaa jakelemaan kaikkien puolueiden vaaliesitteet yhteisessä kirjekuoressa.

  • Kaikkien puoluerekisteriin merkittyjen puolueiden pitää saada Yleisradion ohjelmissa yhtä paljon ohjelma-aikaa.

  • Ehdoton ei äänikynnyksille.

    • Äänikynnys on suhteellisen vaalitavan käsite, joka tarkoittaa osuutta, jonka vaalilistan (esimerkiksi puolueen) on saatava, jotta se saisi vaaleissa paikkoja. Äänikynnys aiheuttaa sen, että kansanedustuslaitos ei täysin vastaa sitä, mitä kansa on vaaleissa äänestänyt. Ero on sitä suurempi, mitä korkeammalle kynnys on asetettu.

  • Kaikkiin valtaelimiin asetetaan rajoitukset siihen, miten kauan valtaakäyttävä voi olla kyseisessä asemassa.

  • Tällä pyritään osaltaan vaikeuttamaan suuryhtiöiden harjoittamaa lobbaamista, kun he eivät aina vaan saa samaa ministeriä asemaan. Tällainen menettely on jo käytössä presidentin valitsemisen kanssa, mutta erityisen tärkeää se olisi epädemokraattisesti valittujen toimielinten osalta.

Sananvapaus

Miten tämä osio sitoo minua? Tämä osio sitoo minua ainoastaan siinä tapauksessa, kun strategiakokousta ei pystytä saamaan kasaan, ja silloinkin saan valikoida näistä aiheista ne, joita ajan.

 

  • Uskonrauhan rikkomispykälästä on luovuttava

    • Uskonto samoin kuin uskonnon vastustus on itse kunkin yksityisasia. En halua, että valtio asettaa mitään uskontoa minkään muun uskonnon tai vakaumuksen yläpuolelle.

 

Vaikka pykälän 2. kohta ei ole varsinaisesti sananvapauden kannalta ongelma, se on silti tarpeeton, sillä vastaava kielto voidaan ilmaista laissa muullakin tavalla. Samanlaisen kiellon pitäisi koskea esimerkiksi poliittisen puolueen tai vaikkapa poliittisen pamfletin kirjoittajien tiedotustilaisuutta, eikä uskonto tällöinkään tarvitse omaa pykäläänsä.

Virastoihin tunkeutumiskielto on ihan OK mielestäni, koska on muuten vaikea valvoa, onko siellä availtu jotain yksilönsuojan piiriin meneviä tietoja, mutta liiketoimintaa ei pidä ainakaan edistää tällä pykälällä. Tämän lain nojalla kun on mahdollista salata epäeettistä toimintaa.

Nykyisen muotoinen törkeä julkisrauhan rikkomispykälä saa silti suojata myös liiketoimintaa.

  • Vastustan aktiivisesti sensuuria, myös Internetin osalta

  • Puolueet saavat tasavertaisesti mediahuomiota

  • Yrityssalaisuudesta luopuminen.

    • Jo maalaisjärki sanoo, että on tehokkaampaa kopioida toisten tekotapoja kuin kehitellä kaikki itse uusiksi joka kerta. Sanoinko jo, että en sokeasti usko kapitalismiin? Myöskin on mahdollista, että yrityssalaisuutta käytetään väärin, kuten vaikkapa ympäristökatastrofien, suunnitellun vanhenemisen peittelyyn tai muuten epäeettisten menettelyjen piilotteluun.

  • Perustuslain 12 § 1 mom muutetaan seuraavanlaiseksi: ”Jokaisella on sananvapaus. Sananvapauteen sisältyy oikeus ilmaista, julkistaa ja vastaanottaa tietoja, mielipiteitä ja muita viestejä kenenkään ennakolta estämättä. Sananvapauden käyttöä voidaan rajoittaa lailla vain tilanteissa, joissa sen käyttö olisi ristiriidassa muiden ihmisten ihmisoikeuksien kanssa.”

Nykyinen muoto on: “Jokaisella on sananvapaus. Sananvapauteen sisältyy oikeus ilmaista, julkistaa ja vastaanottaa tietoja, mielipiteitä ja muita viestejä kenenkään ennakolta estämättä. Tarkempia säännöksiä sananvapauden käyttämisestä annetaan lailla. Lailla voidaan säätää kuvaohjelmia koskevia lasten suojelemiseksi välttämättömiä rajoituksia.“

 

"Tarkempia säännöksiä sananvapauden käyttämisestä annetaan lailla" vesittää koko edellisen lauseen, koska lailla voidaan esimerkiksi kieltää hallitusta vastustavien mielipiteiden esittäminen. Ei tämä voi olla perustuslain tarkoitus.

  • Lain pitäisi huomioida nk. pillinviheltäjät (whistleblower).

    • Ehdotan, että sellaista henkilöä, joka paljastaa jotain toimintaa tai valmistelua päätöksestä, joka olisi lainsäädännön kanssa ristiriidassa, ei voi tuomita paljastetun aiheen piiristä virkasalaisuuden rikkomisesta tai tuottamuksellisesta virkasalaisuuden rikkomisesta. Henkilöillä, jotka ovat muualla maailmassa vastoin kyseisen maan lakia toimineet pillinviheltäjänä (edeltäneen määritelmän mukaisesti), on automaattinen oikeus turvapaikkaan, ellei vakavaa lainsäädännöllistä perustetta ole sitä evätä.

  • Pykälää kansanryhmää vastaan kiihottamisesta lievennetään

Rikoslain 11 luvun 10 § kuuluu seuraavasti:

 

Joka asettaa yleisön saataville tai muutoin yleisön keskuuteen levittää tai pitää yleisön saatavilla tiedon, mielipiteen tai muun viestin, jossa uhataan, panetellaan tai solvataan jotakin ryhmää rodun, ihonvärin, syntyperän, kansallisen tai etnisen alkuperän, uskonnon tai vakaumuksen, seksuaalisen suuntautumisen tai vammaisuuden perusteella taikka niihin rinnastettavalla muulla perusteella, on tuomittava kiihottamisesta kansanryhmää vastaan sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi.

 

Panettelun ja solvauksen merkitys on epäselvä. Lisäksi pykälä kieltää myös tiedon, siis todenperäisten väitteiden esittämisen, mikäli niitä voidaan pitää panettelevina tai solvaavina. Pykälä on määritelty niin laveasti, että sitä käytännössä rikkoo jokainen, joka ylipäänsä toimii politiikassa eikä kiinnitä asiaan erityistä huomiota. Käytäntö osoittaa, että tietyn oppositiopuolueen edustajiin tätä lakia myös sovelletaan aivan eri tavalla kuin muihin.

 

Yksi mahdollisuus olisi lisätä sanat “aiheuttaakseen ryhmään kohdistuvaa väkivaltaisuutta, vihamielisyyttä tai syrjintää, ja teko on omiaan aiheuttamaan sanotunlaisen seurauksen”, jotka alkuperäisessä hallituksen esityksessäkin olivat. Toinen vaihtoehto olisi poistaa sanat “panetellaan tai solvataan”.

 

Pykälä ei myöskään ota kantaa siihen, onko tekijä ylipäänsä kirjoittanut asianomaista viestiä; syytteeseen voi siis joutua henkilö, jonka nettisivuille on ilkivaltaisessa mielessä kirjoitettu määritelmän täyttämää materiaalia. Tämän vuoksi yksi ehdotukseni olisi poistaa sanat “tai muutoin yleisön keskuuteen levittää tai pitää yleisön saatavilla”, tai lisätä tietoisuuden teosta vaatimus.

 

Ymmärrän, että kansanryhmien samoin kuin yksittäistenkin henkilöiden uhkaaminen ei ole hyväksyttävää, ja siksi en kannata täysin tämän pykälän poistamista.

 

Rikoksella on myös törkeä tekomuoto, jota käsittelee 10 a §. Mikäli tavallista tekomuotoa käsittelevä pykälä korjataan, voi törkeä tekomuotoa käsittelevä pykälä jäädä muutoksen puolesta sikseen.

 

Päätöksenteon läpinäkyvyys ja perustuslainmukaisuus

 

Miten tämä osio sitoo minua? Tämä osio sitoo minua ainoastaan siinä tapauksessa, kun strategiakokousta ei pystytä saamaan kasaan, ja silloinkin saan valikoida näistä aiheista ne, joita ajan.

 

  • Asiantuntijakuulemiset järjestettäisiin julkisissa kokouksissa, ellei ole erityistä syytä keskustelujen pitämiseen luottamuksellisina

    • Tämä olisi merkittävä ensiaskel päätösten suunnitteluvaiheen saamisessa avoimempaan suuntaan. Tällä hetkellä kansalaisilla on hyvin heikosti mahdollisuuksia saada tietoa, miksi tietty päätös on sellainen kuin on, tehden politiikasta hankalasti ymmärrettävän. Jos päätösten suunnitteluvaihe saataisiin avoimemmaksi, odottaisin itse ainakin selvää nousua kansalaisten osallistumisessa päätöksentekoon.

    • En näe syytä olettaa, että kansanedustajien tiedonsaanti oleellisesti vaarantuisi, vaikka asiantuntijoiden vastaukset saattaisivat olla vähän varovaisempia. Ovathan monet lausunnot jo nykyisin julkaistu myös Internetissä. Pikemminkin epäilisin, että taso nousisi, kun niitä voisivat kansalaiset ja muut asiantuntijat arvioida, eikä "asiantuntijuuden" kaavussa voisi enää politikoida jäämättä kiinni.

    • Avoimuus ei välttämättä tarkoita, että kansalaisille ja median edustajille tulisi järjestää pääsy valiokunnan kokoushuoneeseen, jos kokouksia voisi seurata esimerkiksi internetin välityksellä.

  • Nykyisin suljettuja kokouksia voi pistää avoimiksi, ellei ole erityistä syytä keskustelujen pitämiseen luottamuksellisina

    • Mahdollisuus tarkkailla päättäjiä parantaa päätöksenteon laatua painostamalla päättäjät tunnollisempaan ja moraalisempaan toimintaan.. Tarkemmat perustelut löytyvät täältä: http://keronen.blogspot.fi/2012/08/kunnanvaltuustojen-kokoukset-tulee.html

    • Aiheeseen liittyvä tutkimus on tässä: Bateson, M., Nettle, D., Roberts, G. (2006). Cues of being watched enhance cooperation in a real-world setting. Biology Letters, 2(3), 412-414. DOI: 10.1098/rsbl.2006.0509

    • Esimerkiksi valiokuntien kokousten avoimuus ei ole ihan mahdoton ajatus, sillä eduskuntaa paljon suuremmissa Euroopan parlamentissa ja Yhdysvaltojen kongressissa ne ovat avoimia, samaten Ison-Britannian ja Skotlannin.

  • Ne kokoukset, joita pidetään avoimina, myös lähetettäisiin suorana lähetyksenä

    • On hyvin kallista ja aikaavievää tavallisille kansalaisille lähteä seuraamaan poliittisia kokouksia muualta kuin niiden järjestämispaikasta. Sen sijaan verkkokamerat (oletetaan, että niitä vaihdetaan vaikka viiden vuoden välein) ja streamaaminen tulee halvemmaksi jo muutaman ulkopaikkakuntalaisen katsellessa kokouksia. Tämä on siis sekä useamman kansalaisen tavoittava että hyvin luultavasti halvempi keino järjestää kokousten avoimuus kuin pelkät julkiset tilat, joissa olisi huomioitava myös niiden riittävä koko.

  • Ne kokoukset, joita pidetään avoimina, tallennetaan

    • Kun kerran kokoukset lähetetään suorana lähetyksenä, on vain pieni lisäkulu säilyttää niitä julkisesti Internetissä katsottavina, jos käytetään omaa palvelua ja onhan myös ilmaisia videopalveluja. Vaikka näitä tallenteita ei välttämättä kovin moni katselisi, ovat ne silti tärkeää dokumentaatiota päätökseen johtaneista perusteluista ja myöskin niille tärkeitä, jotka eivät ehdi suoran lähetyksen aikana katselemaan.

  • Informaatio vapaasti saatavilla

  • Informaatio koneluettavassa muodossa

  • Eduskunnan käsittelemien asioiden tiedotustilaisuudet

  • Ministeriöiden käsittelemien asioiden tiedotustilaisuudet

  • Puolueiden väliset neuvottelut, kuten hallitusneuvottelut, on avattava kaikkien arvioitaviksi.

  • Kirjallisten asiantuntijalausuntojen julkaiseminen eduskunnan internetsivuilla heti, kun ne on merkitty valiokuntaan saapuneiksi

  • Lobbarirekisteri tulisi perustaa.

  • Valiokuntien mietintöjen ja lausuntojen tietolähteet on oltava niissä mukana.

  • Lakiesitysten perusteluissa on mainittava, mitä tietolähteitä on käytetty.

  • Tapoja seurata ja löytää kiinnostavia hankkeita kehitetään.

  • Perustuslakituomioistuin pitää perustaa.

    • Tällä hetkellä lakien perustuslainmukaisuutta valvoo eduskunnan oma elin, perustuslakivaliokunta. Tarvitaan riippumaton valvontaelin, sillä mm. vuoden 2009 yliopistolaki, Lissabonin sopimus ja Lex Nokia ovat näyttäneet, että muuten perustuslakia ei aina noudatettaisi.

Luonnollisten henkilöiden yksityisyyden suoja, sekä tosielämässä että Internetissä

Miten tämä osio sitoo minua? Tämä osio sitoo minua ainoastaan siinä tapauksessa, kun strategiakokousta ei pystytä saamaan kasaan, ja silloinkin saan valikoida näistä aiheista ne, joita ajan.

 

Tämä on sikäli hankala osio, että yksityisyyden suoja harvemmin tarkoittaa uudistuksia, vaan yksityisyyden vastaisten ehdotusten vastustamista. Lisäksi yksityisyyden alueen määrittely on hieman pulmallista, sillä esimerkiksi verotuksessa joudutaan jonkin verran vaatimaan tietoja henkilön elämästä. Varmaankin se, miten tarkoitan yksityisyyden rajattavan on miten “yksityiselämä” ymmärretään yleisesti, joskin käyttäen varovaisuusperiaatetta epäselvissä tapauksissa.

 

  • Vastustan yleisiä biotunnisterekistereitä, kuten passinhaltijoiden sormenjälkirekisteriä

  • Verkkovalvontaa en pääsääntöisesti hyväksy. Ainoastaan sellaisilla tavoilla, joilla suomalaisten yksityisyyttä ei millään tavalla ja takuuvarmasti heikennetä, ja yksittäisten tapausten valvonnalle on vahvat oikeudelliset perusteet, tämä voi olla hyväksyttävää.

  • Tulen kuuntelemaan kansalaisjärjestöjä, kun epäilen yksityisyyden suojan olevan uhattuna.

  • Käytän varovaisuusperiaatetta päätöksenteossa, jossa yksityisyyden suoja on mahdollisesti vaarassa. Tarvitaan hyvin painavat perustelut, että tietoisesti rajoittaisin yksityisyyttä.

  • Miten sananvapaus tulee suhteuttaa yksityisyyden suojaan on mielestäni nykyinen tila ja sen lisäksi kuvailemani muutokset “sananvapaus”-osiossa. Tilanne voi tosin muuttua, joten en katso tätä mahdollisena kansanedustajana toimintaani rajoittavaksi.

  • En aseta varsinaisia rajoituksia yrittäjien sekä oikeushenkilöiden (laissa määritelty joukko henkilöiden tai pääomien yhteenliittymiä, esim. yhtiöt, yhdistykset, kunnat ja valtio) osalta, paitsi siltä osin kuin luonnollisten henkilöiden (ihmisten) yksityiselämän yksityisyydensuoja tai muut perusoikeudet ovat vaarassa.

Yrittäjien ja oikeushenkilöiden tehtävän mielestäni tulee olla toimia yhteiseksi hyväksi, joten niiden ei tule olla yhdenvertaisia luonnollisten henkilöiden kanssa ja valtio voi säännellä niitä enemmän yhteisen hyvän nimissä. Tietysti tässäkin päätösten tulee olla tarkoituksenmukaisia, eli ei mitään turhaa byrokratiaa.

Muita kantojani

Miten tämä osio sitoo minua? Näihin lupaan olla käyttämättä kansanedustajan aloiteoikeuksiani, paitsi neuvoa-antavan kansanäänestyksen muodossa. Säilytän silti oikeuden allekirjoittaa muiden tekemiä aloitteita, sanoa mielipiteeni eduskunnassa, jos ne tulevat esille siellä, ja äänestää asiasta. Nämä ovat luonteeltaan alustavia mielipiteitä, jotka saattavat muuttua saadessani lisää informaatiota eivätkä sido minua mitenkään.

 

  • En kuulu maahanmuuttokriittiseen haaraan Muutos 2011:ssä

  • Kannatan ydinvoimaa

  • Koska jonkin verran sähköä kuitenkin tarvitaan, koska muuten sitä varmastikin tuotettaisiin pimeästi ja muutenkaan äänestäjäni tuskin tahtoisivat palata rautakauteen, niin jonkinlainen energiantuotantostrategia minullakin on oltava. Uusiutuvat energianmuodot eivät pysty suurinta osaa energiantarpeesta korvaamaan etenkään Suomen olosuhteissa ja hiilivoimalla on ihan liian iso hiilijalanjälki. Lukekaa tämä Euroopan komission tilaama tutkimus energiamuotojen haitoista, jos aihe kiinnostaa: http://www.externe.info/externe_d7/?q=node/4

  • Kannatan vaihtoehtoisten talousjärjestelmien kokeiluja.

  • Vastustan sähkön tuontia muista valtioista

  • Vastustan kivihiilen kaivamislupia ja sen käyttöä energiantuotantoon

  • Kannatan pyöräilyn ja kävelyn kulkutapaosuuksien lisäämistä. Mitä radikaalimpi hanke, sen parempi.

  • Kannatan vastikkeetonta perustuloa.

    • Kenelle: Suomessa asuville Suomen kansalaisille.

    • Määrä: Perustulon määräksi kannatan jotain väliltä “korvaa perusturvan minimietuudet” - ”korvaa kaikki nykyiset tukimuodot”. Tarkempi määrä olisi hyvä arvioida kokeellisesti, mutta tärkein kriteeri on ihmisarvoinen elämä (mm. Helsingissä asuminen ja muu luksus ei sisälly tähän) ja tässä voidaan käyttää varovaisuusperiaatetta pistäen sen vähän isommaksikin. Toiseksi tärkein kriteeri on, että se ei suuresti laske töihin menoa.

    • Rahoitus: Progressiivinen tulovero (mahdollisesti vielä enemmän progressiivinen kuin Vihreiden mallissa, jotta kannustinloukkuja saadaan purettua lisää); tarpeettomiksi tulevien tukien ja apurahojen lopettaminen; köyhien lisääntyvä elintarvikkeiden ostaminen, joka näkyy arvonlisäverossa; byrokraattien vapautuminen todellisiin töihin; yrittäjyyden lisääntyminen kun heidän sosiaaliturvansa paranee; ihmisten lannistamisen vähentäminen byrokratian karsimisen takia vähentäen syrjäytymisestä aiheutuvia kuluja; ja muut uudistukset, joita ilman vahvaa tukiverkkoa luultavasti käynnistettäisi.

    • Esimerkiksi Vihreiden mallissa tulonsiirrot eivät kasva neljältä ylimmältä tulodesiililtä alimmalle kuudelle kuin 800 miljoonalla eurolla [1], joka on mielestäni pieni hinta perustulon saamisesta käyttöön, ja positiiviset vaikutukset voivat hyvinkin olla jo tarpeeksi sen rahoittamiseksi.

    • Syyt: Tärkeimmät syyt ovat, että väliinputoajia ei varmasti olisi, nykyisen tukiviidakon yksinkertaistaminen, monien epätyypillisten toimien joista ei saa palkkaa tunnustaminen yhteiskunnalle hyödyllisiksi, ja että se lienee välttämätöntä joskus tulevaisuudessa. Teknologisen työttömyyden ongelma, joka vielä on edes jotenkin hallittavissa, tulee vääjäämättä kasvamaan. Myös elämänlaadullisia syitä on käsitelty mm. tässä: http://www.dominionpaper.ca/articles/4100

    • [1] Perustulomallin analyysi, Olli Kannas ja Olli Kärkkäinen (2014), kuvio 1. https://www.vihreat.fi/files/liitto/perustulomallin_analyysi%20%282%29.pdf

    • Linkkejä:

    • FAQ: http://perustulo.org/ukk-usein-kysytyt-kysymykset/

  • Yleisenä periaatteena vastustan uuden infrastruktuurin rakentamista. Mielestäni meidän tulisi tulla toimeen vähemmällä.

  • Tavaroiden suunniteltu lyhytikäisyys ja selvästi tuoteluokassaan ala-arvoisesti kestävien tuotteiden valmistus pitää olla rangaistavia tekoja

  • Teosten yksityisen kopioinnin laillistaminen ja yksityishenkilöihin kohdistuvan piraattijahdin lopettaminen.

  • Teosten epäkaupallisen muokkaamisen ja uudelleenkäytön vapauttaminen.

  • Teosten kaupallisen suoja-ajan lyhentäminen enintään 10 vuoteen teoksen julkaisusta.

  • Jokaisella on oikeus saada tietää mihin häntä koskevia tietoja käytetään.

  • Valtion muuttaminen "tunnustuksettomaksi" – uskontojen ja kirkkokuntien erityisoikeuksien lakkauttaminen, oppilaan "oman" uskonnon opetuksen lopettaminen, uskonnonvapaus, jne.

  • Kannatan EU:sta eroamista, mutta silti periaatteessa kannatan Euroopan yhdentymistä. En vaan niin epädemokraattisella organisaatiolla kuin nykyisenlainen EU.

    • Syyt EU-vihaani ovat monenlaiset. Ensinnäkin sen hallinto on järjestetty erittäin epädemokraattisesti, eli Euroopan unionin neuvoston, Eurooppa-neuvoston, Euroopan komission, tuomioistuimen, tilintarkastustuomioistuimen, Euroopan talous- ja sosiaalikomitean, Alueiden komitean, Euroopan investointipankin ja Euroopan keskuspankin jäsenet on valittu jollain muulla periaatteella kuin kansanäänestyksellä. Myöskään asioita ei olla koskaan vielä päätetty kansanäänestyksessä, eikä lainsäädäntöä pakollisista kansanäänestyksistä tai kansalaispäätöksistä ole. EU päättää myös monesta asiasta, joista sen ei minun mielestäni pitäisi pystyä päättämään, vaan joiden pitäisi olla valtioiden omia asioita. En myöskään ole tyytyväinen päätöksiin, joita EU on tehnyt (arvonlisävero, EU:n talouskriisistä selviytyminen, maataloustuet ja niin edelleen), ja muutaman kerran se on ollut vähällä tehdä ihmisoikeuksiakin loukkaavia lakeja, kuten ACTA ja nyt on suunnitteilla anonyymin Internetissä keskustelun kieltäminen. Viimeinen niitti oli kuitenkin se, että EU hylkäsi kansanpankkialoitteen sillä perusteella, että se ei kuulu heidän toimikuvaansa, vaikka ne kaksinaamaisina ilomielin jakelevat rahaa perinteisille pankeille. http://www.tiedonantaja.fi/2012-23-10/eu-ei-lammennyt-vaihtoehtoiselle-kansanpankille

 

Tämä sai minut menettämään toivoni siitä, että EU voitaisiin demokratisoida edes kansalaisaloitteella, koska he ovat nyt näyttäneet, että eivät lainkaan piittaa siitä, mitä kansa tahtoo, vaan ainoastaan hylkäisisivät aloitteet, jotka siirtäisivät heidän toimivaltaansa kansalle.

 

Myös TTIP:tä vastustava kansalaisaloite on hylätty:

http://riikkasoyring.puheenvuoro.uusisuomi.fi/176034-komissio-esti-kansa...

 

Nyttemmin on myös kyseenalaistettu, onko alkuperäisen kansanäänestyksen EU:iin liittymisestä ollut puolueeton. Iltalehden mukaan Alma Media oli saanut käskyn tehdä EU-myönteinen kampanja. http://www.iltalehti.fi/uutiset/2012050815545686_uu.shtml

  • Euroa kannatan tällä hetkellä lähinnä siitä syystä, että siitä luopuminen olisi sen verran iso muutos, että siihen tarvittaisiin erittäin hyvät perusteet. Se on kuitenkin sen verran isossa legitimiteettikriisissä tällä hetkellä (ja ollut jo alusta lähtien), että kansanäänestys voisi olla ihan hyvä ajatus toteuttaa siitä luopumisesta. Varmaan pari vuotta kuitenkin voisi olla aikaa päätöksestä ja itse kansanäänestyksen välillä, niin ajankohdalla ei voisi kovinkaan paljon politikoida. Kansalaiskeskustelussahan argumentit tulevat sitten punnituiksi.

  • Kannatan kesäajasta luopumista

  • Kannatan geenimanipuloitua ruokaa. Luonnollisesti sitä täytyy kuitenkin valvoa tarkasti, kuten vaikkapa lääkeaineita nykyisin. Geenimanipuloidut tuotteet tulee luonnollisesti myöskin merkitä.

    • For Science! Noh, ihan oikeasti kannatan sitä tutkimuksen vuoksi. Näen geenimanipuloinnissa nimittäin toivoa kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi (suora vaikutus vaikkapa yhteyttämiskyvyn parantamisella sekä epäsuora vaikutus tilankäytön tehostamisella), sekä kansanterveyden parantamisessa. Nälänhätää tämä ei itsessään korjaa, vaan tarvitaan perustavanlaatuinen muutos rahajärjestelmäämme.

  • Kannatan työn jakamista. Tätä voidaan edistää asettamalla työpäivän maksimipituudeksi esimerkiksi kuusi tuntia.

  • En itse kannata eläinten oikeuksien edistämistä, jos se lisää merkittävästi kasvihuonekaasupäästöjä (esimerkiksi enemmän liikkumatilaa) tai tuottaa kohtuuttomia kuluja valtiolle (vaikkapa intensiivinen valvonta). Myöskin lihansyönnin vähentäminen esimerkiksi lihaverolla tulisi hyvinkin kyseeseen, sillä lihantuotanto tuottaa tunnetusti enemmän kasvihuonekaasupäästöjä.

  • Kannatan lainsäädäntövallan suurimmaksi osaksi siirtämistä maakuntatasolle ja kuntien päätösvallan rajua kasvattamista. Toisin sanoen tahdon päätöksenteon lähemmäksi kansaa.

    • Perusteluina käytän tieteellistä artikkelia Bruno S. Frey ja Alois Stutzer, Happiness, Economy and Institutions, julkaistu The Economic Journalissa, 110 (466 marraskuu) 2000, sivut 918-938. Siinä saadaan selville, että desentralisaatio parantaa onnellisuutta tilastollisesti merkittävästi.

  • Kannatan saman sukupuolen edustajien oikeuksien kasvattamista samalle tasolle kuin eri sukupuolten.

    • En näe tästä suurempia kuluja (pikemminkin säästöjä, kun ei tarvitse vahtia) tai muita haittoja, joten menen oletusarvoisesti liberaalin mieleni mukaan.

  • En kannata pakkoruotsia sellaisissa kunnissa, joissa ruotsi on selkeä vähemmistökieli

  • Kuntaliitoksista on järjestettävä sitova kansanäänestys ja sen tuloksen noudattamiseen on löydettävä välineet kansan kanssa yhteistyötä tehden.

    • Saatatte ihmetellä miksi tämä ei ole varsinaisissa vaaliteemoissani. Syy on se, että kansa on mielestäni se, joka päättää, mistä asioista järjestetään kansanäänestys, eikä määräyksen pidä tulla ylhäältäpäin. Tietysti tämä voidaan lisätä pakollisen referendumimenettelyn piiriin, kunhan asiasta on järjestetty ensin kansanäänestys, kuten perustuslain muuttamisesta aina kuuluisi.

  • Kannatan sellaisten alueiden tukemista, joissa eivät kaikki asunnot ole jo täynnä. Tämä on säästämään uuden infrastruktuurin rakentamisen tarvetta ja pitämään asutetusta maaseudusta välittävät edes jotenkin tyytyväisinä. Kun asunnot alkavat olla täynnä, annetaan luonnollisen siirtymisen maaseudulta metropoleihin jyllätä kuljetusmatkojen minimoimiseksi.

  • En kannata NATO:on liittymistä. Sen sijaan Pohjoismaiden välillä voisi puolestani olla puolustusliitto.

    • Saatan olla turhan optimistinen, mutta en usko sodan uhan olevan suuri lähiaikoina ja pidän laajoja väkivaltakoneistoja ihmiskunnan moraaliselle kehitykselle haitallisina. Takaisinkytkentä on tässä myös, että militarisaatio voi johtaa kilpavarusteluun, vaikkakaan ei ehkä niin pienen toimijan kuin Suomen kanssa. Uskon myös, että joka tapauksessa Suomi saisi pyydettäessä apua konflikteihin ottaen huomioon Suomen hyvät välit moniin ulkomaihin, tai mikäli ei, niin silloin olisi luultavasti jopa NATO:on kuuluttaessa niin, että jäsenmaat olisivat niin keskittyneitä omiin konflikteihinsa, että eivät pystyisi kuitenkaan auttamaan sanoivat säädökset mitä tahansa.

    • Varustuksen teknisestä yhteensopivuudesta voidaan huolehtia ja ollaan huolehdittu jopa ilman NATO:on kuulumista, joten se ei ole mikään peruste liittymiselle. Liittoutumattomana pysyminen myös takaa mahdollisuuden jättäytyä tarvittaessa pois toiminnasta, joka ei ole Suomen ulkopolitiikan mukaista.

  • Ohjelmistopatenttien lakkauttaminen.

  • Vaihtoehtoisvaluuttoja/-rahajärjestelmiä tulee pitää yllä maan sisäisessä rahankäytössä.

    • Vaihtoehtoja pitämällä yllä pystytään kohtuullisen kivuttomasti selviytymään euron mahdollisesta kaatumisesta, mutta ne eivät sovi hyvin maiden väliseen rahankäyttöön. Aikapankki on yksi merkittävä vaihtoehto, mutta sitä silti käytetään liian vähän, jotta se soveltuisi kunnolla valtioiden väliseen kaupankäyntiin. Resurssipohjaiseen talouteen taas ei kannata yksittäisen valtion siirtyä, koska se kaatuisi hetkessä ainakin seuraavien syiden takia: maailmanlaajuista resurssien kartoitusta ei voida järjestää ja kapitalistiset valtiot keksisivät kyllä tapoja hyväksikäyttää tätä systeemiä. Rahan vallan lonkerot vaan ovat sen verran pitkät, että niiltä ei voi paeta, jos suurin osa maista ei yhtä aikaa lopeta turmiollisia tapojaan.

Kommentit

MODEERAUS: Aiheeseen liittymätön linkki poistettu. Sääntöjen mukaan vähämerkityksisten asioiden käsittelyä voidaan rajoittaa.

Lisää uusi kommentti

Filtered HTML

  • Www-osoitteet ja email-osoitteet muutetaan automaattisesti linkeiksi.
  • Sallitut HTML-tagit: <a> <em> <strong> <cite> <blockquote> <code> <sub> <sup> <s> <u> <ul> <ol> <li> <dl> <dt> <dd>
  • Rivit ja kappaleet päätetään automaattisesti.

Plain text

  • HTML-merkit ovat kiellettyjä.
  • Www-osoitteet ja email-osoitteet muutetaan automaattisesti linkeiksi.
  • Rivit ja kappaleet päätetään automaattisesti.