Olet täällä

Mielipide: Liika EU-sääntely on liikaa

Käyttäjän Mikko Merikivi kuva
Julkaistu: 23.5.2013 0:00
Helsingin Sanomat kirjoitti muutama päivä sitten tällaista:
http://www.hs.fi/kotimaa/S%C3%A4%C3%A4d%C3%B6ksi%C3%A4+on+kirjoitettu+jo+42+hyllymetri%C3%A4/a1369018113343

 

Lainsäädäntöä on kertynyt eduskunnan kirjastoon jo yli 40 hyllymetriä. Suomen lait ja asetukset sisältävä säädöskokoelma täyttää kirjastossa noin 13 hyllymetriä ja Euroopan unionin lainsäädäntö 29 hyllymetriä. Sivuja on yhteensä satojatuhansia.

Kirjoitukseni koskee tuota EU-lainsäädännön määrää retoriikan tasolla, eli tämä on vain mielipidekirjoitus.

Kansanedustaja Oras Tynkkynen on kirjoittanut kansanedustajien työstä näin:

Ei ehdi perehtyä asioihin. Tv:tä katsoessa on joku saattanut joskus miettiä, miten kansanedustajat ehtivät käydä läpi kaikki pöydillä notkuvat paperiläjät. No, emme me ehdikään. Jos joku ujuttaisi hallituksen esitykseen laiksi jalometallituotteista annetun lain muuttamisesta ehdotuksen, jolla Suomen valtiomuoto muutettaisiin surrealistiseksi monarkiaksi, yksikään kansanedustaja ei välttämättä huomaisi sitä.

Jos Suomen kansanedustajan on mahdotonta perehtyä kaikkiin lakimuutoksiin, niin miten sitten europarlamentaarikko EU-lainsäädäntöön, jota tulee paljon enemmän? Mitään muita EU:n toimielimiä ei myöskään valita vaaleilla, joissa EU:n kansalaisilla on yleinen ja yhtäläinen äänioikeus (demokraattinen valinta). Ensimmäinen argumenttini siis kuuluu, että demokraattisesti valittujen toimielinten on mahdotonta perehtyä kaikkiin EU:n lainsäädäntöhankkeisiin, joka muodostaa turvallisuusuhan (Oras Tynkkysen kommentin perusteella) ja ennen kaikkea demokratiavajetta.

Toinen argumenttini on, että EU-lainsäädäntöä tehdään usein liian kevein perustein. EU:ssa sentään on puoli miljardia asukasta[1]. Päätökset tässä mittakaavassa aiheuttavat laajoja ja pitkiä muutoksia, joten tarvittaisiin hyvät perustelut tehdä mitään EU-tasolla. Mieluusti tarvittaisiin pitkäaikaisia käytännön kokemuksia ja tutkimuksia maista, joissa jokin toimintatapa on käytössä. Argumenttini perustan ensinnäkin tuohon jo todettuun EU-lainsäädännön määrään; lainsäädäntöneuvos Seppo Tannisen[2] puheenvuoroon, jossa hänen mukaansa vain Suomen eduskunnassa otetaan kantaa EU-asioihin jo niiden valmisteluvaiheessa, omiin havaintoihini kansalaiskuulemisten vähyydestä ja Tuomas Ojasen puheenvuoroon[2], jossa hän esittää perus- ja ihmisoikeusnäkökulmien loistaneen poissaolollaan eurokriisin ratkaisussa (ja oletan tällaisen piittaamattomuuden olevan yleisempääkin).

Minun ehdotukseni
En ole tällä vaalikaudella lähdössä eurovaaleihin, mutta annetaanpa jotain ideoitakin. Vaihtoehtoja ovat:
1) EU-tasolla aloiteoikeuden pitäisi olla pelkästään kansalla ja päätökset tehtäisiin sitovissa kansanäänestyksissä. Perustelen tällaista osallistavaa demokratiaa joissakin muissa kirjoituksissani, mutta retoriikasta pitäville suosittelen Jiri Kerosen kirjoitusta.
2) Vähimmäisvaatimuksena komissio ja muut merkittävät toimielimet valittaisiin vaaleilla. Myöskin jäsenmaiden parlamenteilta pyydettäisiin asioista lausuntoja, kuten Suomessa kunniltakin niitä koskevissa asioissa (kuuluisi) kysyä ja/tai järjestetään deliberatiivisen demokratian periaatteiden mukaisia kansalaiskuulemisia, kuten kansalaisraateja. Lainsäädäntöä hidastavia toimia tarvitaan, kuten aloiteoikeuksien rajaamista asioihin, joiden vaikutukset tunnetaan hyvin ja ”pullonkaula”, joka rajaisi vuodessa säädettävien lakisivujen määrää, jotta parlamentti ja kansalaiset pystyisivät niihin perehtymään.
3) Koska ainakaan ensimmäinen vaihtoehto ei kyllä ikipäivänä menisi läpi (tästä minulla on jo puolivalmista tekstiä, mutta en tässä yhteydessä käy perusteluja läpi) ja toinen vaihtoehto ei minulle suorademokraattina kelpaa, ehdotan Suomen liittymistä Sveitsin kantoniksi ja samalla erota EU:sta. Tämä vaatisi luultavasti kansanäänestyksiä sekä Sveitsissä että Suomessa, mutta läpi mennessään se muuttaisi Suomen kertaheitolla huomattavasti demokraattisemmaksi säilyttäen samalla laajemman maiden välisen yhteistyön hyvät puolet, kuten ihmiskunnan todennäköisempi selviytyminen ilmastonmuutokselta.

Lähteet:
1: Eurostat (2012), http://epp.eurostat.ec.europa.eu/tgm/table.do?tab=table&language=en&pcode=tps00001&tableSelection=1&footnotes=yes&labeling=labels&plugin=1
2: EMU ja perustuslaki: Neljän eduskunnan valiokunnan yhteinen kuulemistilaisuus 22.5.2013, http://verkkolahetys.eduskunta.fi/webtv.case#c=2394758&v=24939970&p=2186522&l=fi&t=2

Lisää uusi kommentti

Filtered HTML

  • Www-osoitteet ja email-osoitteet muutetaan automaattisesti linkeiksi.
  • Sallitut HTML-tagit: <a> <em> <strong> <cite> <blockquote> <code> <sub> <sup> <s> <u> <ul> <ol> <li> <dl> <dt> <dd>
  • Rivit ja kappaleet päätetään automaattisesti.

Plain text

  • HTML-merkit ovat kiellettyjä.
  • Www-osoitteet ja email-osoitteet muutetaan automaattisesti linkeiksi.
  • Rivit ja kappaleet päätetään automaattisesti.