Olet täällä

Kannanotto: Porsaanreikiä investointisuojasopimuksissa

Käyttäjän Mikko Merikivi kuva
Julkaistu: 6.7.2013 0:00
Kohdistan tässä kannanotossa huomioni kansainvälisiin sopimuksiin sijoitusten edistämisestä ja suojaamisesta, jotka tunnetaan myöskin investointisuojasopimuksina.

 

Lainoppinut en tietenkään ole, mutta jopa minä näen näissä puutteita.

Tutkin niitä muutamaa uusimpien päästä, jotta saisin kuvan siitä, millaisia ne ovat nykyaikana ja teen aika rohkean oletuksen, että nämä johtopäätökseni pätisivät tyypillisesti aiempiinkin investointisuojasopimuksiin. Havainnointini kohteina ovat seuraavat näistä:
http://www.finlex.fi/fi/sopimukset/s…005/20110005_2
http://www.finlex.fi/fi/sopimukset/s…102/20100102_2
http://www.finlex.fi/fi/sopimukset/s…053/20100053_2

Yhteys Suomen lakiin

Ne kaikki alkavat johdannolla, joka on myös tyypillisesti ainoa paikka, jossa puhutaan mitään ihmisten terveydestä tai ympäristöstä. Vain yhdessä näistä (Panaman tasavalta) sanotaan 14 artiklassa, että sopimus ei estä sopimuspuolta ryhtymästä toimenpiteisiin, joilla suojellaan ihmisten, eläinten tai kasvien terveyttä. Johdanto taas ei ymmärtääkseni ole mitenkään osapuolia sitova, vaan korkeintaan lakitekstien perustelujen tasolla pätevyydessään. Tämän huomaa jo siitä, että vasta johdannon jälkeen tulee ilmaus ”OVAT SOPINEET SEURAAVASTA:”. Tämä on jo yksi mahdollinen porsaanreikä, jonka voisi korjata sanomalla jotain tyyliin, että ”sijoitusten täytyy noudattaa sopimusosapuolen alueella sopimusosapuolen lakia”.

Ehkäpä näin on jo muutenkin, mutta saksalaisen TV-ohjelman ”Monitor”:n käyttämissä esimerkeissä yritykset pystyivät tallomaan kansallisen lain päältä epätarkkojen sopimusten turvin:
https://www.youtube.com/watch?v=zXNQ8-7U0DM

Siksi olen sitä mieltä, että on erikseen asetettava kansallinen laki sopimuksen tulkintojen yläpuolelle. Ihan täysin mainitsematta Suomen lakikaan ei jää. Kaikissa sopimuksissa on suurin piirtein samat kohdat, mutta lainaan nyt Panaman sopimuksen kohdat, joissa puhutaan Suomen lain sitovuudesta sijoituksien suhteen:

  • Suomen osalta maa-aluetta, sisäisiä aluevesiä ja aluemerta ja sen yläpuolella olevaa ilmatilaa sekä aluemeren ulkopuolisia merivyöhykkeitä, mukaan luettuna merenpohja ja sen sisusta, joihin nähden Suomella on täysivaltaiset oikeudet tai lainkäyttövalta voimassa olevan kansallisen lainsäädäntönsä ja kansainvälisen oikeuden mukaisesti näiden alueiden luonnonvarojen tutkimisen ja hyödyntämisen osalta
  • ”Sijoitus” tarkoittaa kaikenlaista varallisuutta, jonka sopimuspuolen sijoittaja on perustanut tai hankkinut toisen sopimuspuolen alueella tämän sopimuspuolen lakien ja määräysten mukaisesti, mukaan luettuna erityisesti, ei kuitenkaan yksinomaan:
  • Myös sellaiset sijoitukset, joita sopimuspuolen oikeushenkilö on tehnyt tämän sopimuspuolen alueella, mutta jotka ovat tosiasiallisesti toisen sopimuspuolen sijoittajien omistuksessa tai suorassa tai välillisessä hallinnassa, katsotaan viimeksi mainitun sopimuspuolen sijoittajien sijoituksiksi, jos ne on tehty ensin mainitun sopimuspuolen lakien ja määräysten mukaisesti.
  • Kumpikin sopimuspuoli edistää alueellaan toisen sopimuspuolen sijoittajien sijoituksia ja hyväksyy tällaiset sijoitukset lakiensa ja määräystensä mukaisesti.
  • Kumpikin sopimuspuoli kohtelee lakiensa ja määräystensä mukaisesti suotuisasti sijoituksiin liittyviä lupahakemuksia ja myöntää nopeasti luvat, joita sen alueella tarvitaan toisen sopimuspuolen sijoittajien sijoituksia varten.

On huomattava, että missään vaiheessa ei puhuta siitä, että sijoitusten täytyy myös toimia Suomen lainsäädännön mukaisesti. Ensimmäisessä lainauksessa puhutaan vain geologisista oikeuksista, eikä oikeuksista yrityksiä kohden ja muissakin kohdissa puhutaan ainoastaan sijoitusten perustamisesta tai hankkimisesta. Tämä antaa paljon tulkinnanvaraa myöhemmissä ongelmakohdissa.

Sijoitusten ”edistämisen” tulkinnanvaraisuus

Sitten 3. artiklan ensimmäinen alakohta:
Kumpikin sopimuspuoli edistää alueellaan toisen sopimuspuolen sijoittajien sijoituksia ja hyväksyy tällaiset sijoitukset lakiensa ja määräystensä mukaisesti.
Tätä varmaan taitava puhuja voisi käyttää apunaan vaikkapa kiertämään jotain lakia, joka muuten estäisi jonkin toiminnan. Jos vaikka määrätään kaivosyhtiön likavesien puhdistus pakolliseksi, niin he voivat sanoa, että ”tämä ei edistä sijoitustamme, joten meidän ei tarvitse totella sitä”.

Toinen kohta artiklassa on ihan yhtä epämääräinen:
Kumpikin sopimuspuoli myöntää alueellaan täysimääräisen ja jatkuvan suojan sekä oikeudenmukaisen kohtelun toisen sopimuspuolen sijoittajien sijoituksille ja niiden tuotolle. Joka tapauksessa sopimuspuoli myöntää kohtelun, joka on vähintään yhtä edullinen kuin kansainvälisen oikeuden ja tämän sopimuksen määräysten edellyttämä kohtelu.
Suojan miltä, tarkkaan ottaen? Kenties suojan konkurssilta, suojan lainsäädännöltä ja suojan verotukselta? Etenkin, kun puhutaan ”täysimääräisestä”, niin sen merkityksen voi taitava puhuja saada käännettyä tarkoittamaan ihan täysin vapaata toimintaa plus kaikenlaisia mitä mielikuvituksellisimpia etuja päälle.

Kolmas kohta on myös samaa epätarkkuutta ilmentävä:
Kumpikaan sopimuspuoli ei alueellaan haittaa kohtuuttomin tai mielivaltaisin toimenpitein toisen sopimuspuolen sijoittajien sijoitusten hankintaa, laajentamista, toimintaa, hoitoa, ylläpitoa, käyttöä, hyödyntämistä ja myyntiä tai muuta luovuttamista.
Taas voidaan käsittää tämä ihan miten halutaan. Jonkun libertaarin mielestä varmaan verotus olisi kohtuutonta ja mielivaltaista. Lupien haku taas toiminnan laajentamiseen voidaan saada taitavalla puheella merkitsemään mielivaltaista byrokratiaa.

5. artiklan pakkolunastuksen tai siihen rinnastettavien asioiden kielto voidaan tulkita myös niin, että jos vaikka valtio asettaa tiukkoja ympäristövaatimuksia, jotka käytännössä pakottaisivat yrityksen tekemään isoja investointeja tai lopettamaan toimintansa, valtio joutuisi korvaamaan tästä koituneet menetykset. Tai jos vaikka valtio antaa subventioita aurinkopaneeleille (tai Saksan tapauksessa ydinvoimasta luopuminen), ulkomaiset energiantuottajat voivat vaatia korvauksia menetetyistä tuloista.

Monessa kohti käytetään myös sananmuotoa ”sijoittajille sekä näiden sijoituksille ja niiden tuotolle vähintään yhtä edullisen kohtelun”. Tämä viimeistään varmistaa sen, että kaikki epäselvät tapaukset katsotaan yritysten eduksi. Sivuhuomautuksena vielä, että tuo oikeuttaa positiiviseen syrjintään. Lisäksi sanaa ”suotuisasti” käytetään aika usein, joka sekin on positiivista syrjintää.

Vaihtoehtoinen oikeusjärjestelmä

Ehkä huomattavin ongelmakohta sopimuksissa on, että ongelmien ratkaisussa voidaan käyttää välimiesoikeutta ohittaen kansallisen oikeusjärjestelmän. Välimiesoikeus on siis vaihtoehtoinen oikeusjärjestelmä. Lisäksi se ei ole mitenkään kovin hyvä sellainen, sillä se on yksiportainen (verrattuna kolmiportaiseen suomalaiseen järjestelmään), mitään valitusmahdollisuuksia ei ole ja ongelmat ratkaisee vain kolme henkilöä. Lisäksi mitään avoimuusvaatimuksia ei näille vaihtoehtoisen oikeusjärjestelmän istunnoille ole.
”Välimiesoikeus perustetaan kutakin yksittäistapausta varten seuraavalla tavalla. Kahden (2) kuukauden kuluessa välimiesmenettelyä koskevan pyynnön vastaanottamisesta, kumpikin sopimuspuoli nimittää yhden välimiesoikeuden jäsenen. Nämä kaksi jäsentä valitsevat kolmannen valtion kansalaisen, joka molempien sopimuspuolten hyväksynnästä nimitetään välimiesoikeuden puheenjohtajaksi. Puheenjohtaja nimitetään neljän (4) kuukauden kuluessa kahden muun jäsenen nimittämispäivästä.”

Kaikki nämä ongelmat voitaisiin välttää, jos tehtäisiin sopimuksista hyvin yksinkertaisia tyyliin:
* Molempien sopimuksen osapuolten alueella tapahtuva toiminta on oltava kyseisen osapuolen lakeja noudattavaa
* Molempien sopimuksen osapuolten on kohdeltava toisen osapuolen sijoituksia omalla alueellaan tasavertaisesti omien sijoitustensa kanssa.
* Pakkolunastuksesta ja kansallistamisesta puhuttaessa ei laiteta perään mitään tulkinnanvaraa nykyiseen tyyliin ”eikä niihin kohdisteta muita suoria tai välillisiä toimenpiteitä, joilla on pakkolunastusta tai kansallistamista vastaava vaikutus”
* Ongelmat sopimuksen tulkinnasta ratkaistaan kansallisessa oikeusjärjestelmässä
* Hyväksyttäviä ovat myös nuo sodat, yms. ”selkeästi” määritellyt syyt korvauksiin.

Lisää uusi kommentti

Filtered HTML

  • Www-osoitteet ja email-osoitteet muutetaan automaattisesti linkeiksi.
  • Sallitut HTML-tagit: <a> <em> <strong> <cite> <blockquote> <code> <sub> <sup> <s> <u> <ul> <ol> <li> <dl> <dt> <dd>
  • Rivit ja kappaleet päätetään automaattisesti.

Plain text

  • HTML-merkit ovat kiellettyjä.
  • Www-osoitteet ja email-osoitteet muutetaan automaattisesti linkeiksi.
  • Rivit ja kappaleet päätetään automaattisesti.