Olet täällä

Eduskuntavaaliteesini, versio 6

Toisin kuin muut poliitikot, en tarjoa valmiita ratkaisuja kaikkiin Suomen ongelmiin. Jos tämä toimintaperiaate toimisi, meillä ei pitäisi olla ongelmia laisinkaan. Heillä sentään on ollut yli sata vuotta aikaa korjata kaikki yhteiskunnalliset ongelmat, mutta he ovat käyttäneet tämän ajan pelkkään riitelyyn, toimimattomien kompromissien tekemiseen (mm. “tuhannesti paikattu” sosiaaliturva) ja edestakaiseen uudistusten tekemiseen ja kumoamiseen (mm. varallisuusvero). Tämän sijaan tarjoan tiet, joilla kansa voi itse ottaa vallan omiin kollektiivisiin käsiinsä ja korjata ne yhteiskunnalliset ongelmat, joiden korjaamisessa edustuksellinen demokratia epäonnistuu.

 

Keinot tähän tavoitteeseen ovat suorempi demokratia, sananvapaus ja päätöksenteon läpinäkyvyys.

 

Lähtökohdat tarkemmin

Miten tämä osio sitoo minua? Ainoastaan näistä asioista saan tehdä aloitteita. Lisäksi nämä ovat suuret linjaukseni, eli kokonaisuudessaan en ajaisi Suomea huonompaan suuntaan näissä asioissa edes äänestyksissä tai muuten epäsuorasti, vaikka joitain rajoja silti pitää olla.

  • Suoran ja osallistuvan demokratian lisääminen päätöksentekoon. Erityisesti mallia otetaan Sveitsistä. Eduskunnalla säilyy edelleen isoin rooli päätöksenteossa, mutta uudet osallistumisen muodot tarjoavat kansan tahdon mukaisten päätösten tekemiseen paremmat edellytykset.
  • Vaalijärjestelmän oikeudenmukaistaminen
  • Sananvapaus
  • Yksityisyyden suoja, sekä tosielämässä että Internetissä
  • Päätöksenteon läpinäkyvyys ja perustuslainmukaisuus
  • Valtion ja kuntien velkaantumisen pysäyttäminen
  • Mihinkään muuhun kuin edellämainittuja asioita edistäviin asioihin en käytä kansanedustajan lakialoite-, talousarvioaloite- tai toimenpidealoiteoikeutta, ja elämiseen tarvittavia menoja lukuunottamatta kansanedustajana saamaani palkkiota. Kansanäänestyksiä voin vaatia muistakin asioista.
  • Aloitteet, jotka teen eduskunnassa, pyritään valitsemaan deliberatiivisen demokratian keinoin, eli edustavan otoksen Suomen kansasta tahdon mukaisesti, vaaliteesieni rajoissa.

 

Lähtökohtien valintaperusteet

 

(Vanhentunutta tekstiä, korjataan seuraavaan versioon)

Mielestäni, samoin kuin suurimman osan muistakaan suomalaisista mielestä (lähde: Demokratiaindikaattorit 2013 http://oikeusministerio.fi/fi/index/ajankohtaista/tiedotteet/2012/02/kansalaistenkiinnostuspolitiik.html) demokratia ei Suomessa toimi riittävän hyvin. Kansanäänestysten lisäystä ehdottomasti vastaan olevia on vain jotain kymmenesosa kansasta ja suurin osa on puolesta. Menisin jopa niin pitkälle itse, että poliittiseen päätöksentekoon osallistumisen mahdollisuudet ovat itseisarvo sen lisäksi, että hyvin toteutettu osallistava demokratia lisää päätösten legitimiteettiä ja ainakin Sveitsissä ilmeisesti päätösten laatua (katso http://muutos2011.fi/vb/index.php?blog=517;sa=topic;id=2139).

 

Demokratiauudistus vaikuttaa sen verran hedelmälliseltä vaaliteemalta, että valitsin sen käytännössä ainokaisekseni. Tulevissa vaaleissa sitten mitataan, että onko tämä minun valitsemani suunta se oikea, mille pitää lähteä.

 

Kritiikkiä Sveitsin malli on kyllä saanut jo Dunning-Kruger Effectin (http://en.wikipedia.org/wiki/Dunning%E2%80%93Kruger_effect) perusteella, joten parantamisen varaa varmasti vielä löytyy. Silti uskallan sanoa, että tämä olisi parannus nykyiseen harvainvaltaan.

 

Vaalijärjestelmän oikeudenmukaistaminen on tarkoitettu parantamaan edustuksellisen demokratian toimivuutta. Koska kuitenkin suurin osa päätöksistä edelleen tehtäisiin Sveitsin mallisessa osallistavassa demokratiassa edustuksellisissa elimissä, on tärkeää pitää äänestysintoa suurena henkilövaaleissakin. Yksi usein kuulemani argumentti vaalijärjestelmän toimimattomuudesta on se, että äänestämällä ei voi vaikuttaa tai, että ääni menee hukkaan. Siksi onkin tärkeää korjata konservatiivisuutta ylläpitävät rakenteet vaalijärjestelmästä, eli ei suosia rakenteilla vain jo vallassa olevia puolueita, vaan tasavertaistamalla eri puolueiden kohtelua.

 

Seuraavat kaksi kohtaa parantavat omalta osaltaan asioiden ymmärtämistä. Valistuneet kansalaiset ovat nimittäin aika iso edellytys toimivalle osallistavalle demokratialle. Tavoitteena on täten yrittää saada politiikasta ymmärrettävää ja kiinnostavaa. Suorilla vaikutusmahdollisuuksilla on todennäköisesti myös itsessäänkin valistavaa vaikutusta, sillä Sveitsissä kuulemma keskustellaan kansanäänestyksessä olevista asioista.

 

Viimeisen kohdan oikeastaan uskoisin olevan kaikista tärkein kohta kampanjani onnistumisen kannalta. Poliitikkoihin kun ei luoteta tavallisesti kovin hyvin (lähteenä taas se demokratian ilmapuntari), niin minä yritän olla se poikkeus tähän sääntöön, eli oikeasti myös ajan sanomiani asioita. Tämän takia juuri en ota agendalleni ”enempää kuin pystyn puremaan”, jotta pystyisin keskittymään täydellä teholla siihen yhteen asiaan enkä levittämään henkisiä resurssejani mitättömiin pikkuasioihin. Oman toimintani pyrin pitämään äärimmäisen läpinäkyvänä (tästä varsinaisessa tekstissä lisää).

 

Seuraavien alaotsikoiden alla lukuun ottamatta otsikkoa “Muita kantojani” esittelen joitakin asioita, joita katson voivani vaaliteesieni lähtökohtien perusteella ajamaan. Nämä eivät ole tarkoitettu kattavaksi listaksi ja osiossa “Oman toimintani läpinäkyvyys ja menettelytavat” esittelen menettelytavat, joilla pystyn kyseisessä osiossa mainittujen rajoitteiden ja vaaliteesieni lähtökohtien rajoissa lisäämään niihin kohtia, sekä sitovat rajoitukset sille, miten voin ajaa vaaliteesejäni.

Oman toimintani läpinäkyvyys ja menettelytavat

Miten tämä osio sitoo minua? Tämä osio on minua sitova.

  • Suunnittelen jokaisen kansanedustajan lakialoitteeni, talousarvioaloiteeni ja toimenpidealoitteeni otakantaa.fi-palvelussa tai jossain muussa valtionhallinnon ylläpitämässä osallistumisympäristössä.
  • Vaaliteesieni lähtökohtien rajoissa aiheet, joista teen aloitteet eduskunnassa, päätetään valitsemallani tai vaaliteeseissäni valtuuttamani tahon valitsemalla menettelytavalla niin kutsutussa “strategiakokouksessa”. Ilman strategiakokouksen valtuutusta saan tehdä aloitteita neuvoa-antavien kansanäänestysten järjestämisestä. Lisäksi mikäli strategiakokousta ei saada kasaan, minulla on valtuus valita itse vaaliteesieni lähtökohtia vaaliteeseissäni vastaavien otsikoiden alta jokin ehdotus kyseisen tavoitteen saavuttamiseksi.
    • Strategiakokouksen osallistujien valintamenettelyt ja kokouksen työjärjestys pitää olla blogissani kerrottu ja kutsuissa tällaiseen kokoukseen pitää olla mainittuna osallistujien valintamenettelyt ja vähintään paikka, josta löytää strategiakokouksen työjärjestys, jos koko työjärjestystä ei voida kustannustehokkaasti julkaista kyseisessä kutsussa.
    • Strategiakokoukseen liittyvien toimintojen budjetti on julkinen ja kustannetaan kansanedustajan palkkiostani. Osallistujien osallistumiseen liittyvät kustannukset voidaan kustantaa osittain tai kokonaan ja heille voidaan myös maksaa osallistumispalkkiota. Osallistujille annettuihin maksuihin käytetään tasapuolisia perusteita.
    • Strategiakokouksen valintamenettelyissä ja työjärjestyksessä pyritään ensisijaisesti siihen, että päätökset esittävät kansan todellista ja lahjomatonta tahtoa niin hyvin kuin siihen varatuilla resursseilla pystytään saamaan.
    • Valintamenettelyjen pitää varmistaa osallistujien äänestysikäisyys ja vähintään maantieteellisten, iällisten ja sukupuolellisten jakaumien Suomen vastaavia jakaumia vastaavuus julkistetuin virhemarginaalein.
    • Strategiakokoukset ovat fyysisiä tilaisuuksia, joihin ei anneta etäosallistumismahdollisuutta. Tämä varmistaa sen, että tietoteknisiä keinoja ei voi käyttää kokouksen päätöksen manipuloimiseen.
    • Strategiakokoukset voidaan nauhoittaa tai lähettää suorana lähetyksenä, mutta näin tehtäessä siitä on oltava mainittu kutsussa.
    • Strategiakokouksen osallistujien henkilöllisyys voidaan pitää salassa tiettyyn ajankohtaan asti, joka voi kuitenkin olla viimeistään päätösten tekovaihe, tai rajattomasti mikäli se ei ole ristiriidassa päätösten todennettavuuden kanssa. Tämä on keino varmistaa heidän manipuloimattomuutensa.
    • Strategiakokouksen tekemät päätökset on oltava julkisia ja todennettavissa, esimerkiksi pitämällä kokoukset julkisina, nauhoittamalla ne, julkistamalla osallistujien henkilöllisyydet tai käyttämällä kontekstin säilyttäviä äänestyslippuja. Tarkka tapa todennettavuuden saavuttamiseksi mainitaan julkisesti strategiakokouksen työjärjestyksessä ja sen valinnassa on pyrittävä tekemään päätöksen väärentämisestä mahdollisimman vaikeaa.
    • Strategiakokous voidaan oikeuttaa työjärjestyksessä päättämään myös muista asioista, mukaan lukien tulevien strategiakokousten menettelytavoista ja miten äänestän muissa eduskunnassa käsiteltävissä asioissa.
    • Strategiakokouksia voidaan pitää tietyin väliajoin tai tiettyinä ajankohtina. Nämä väliajat tai ajankohdat on mainittava työjärjestyksessä.
  • Käytän kansanedustajan palkkioni ainoastaan vaaliteesieni lähtökohdissa mainitsemallani tavalla. Tämän velvollisuuden ja velvollisuuden tiedottaa rahojen käytöstä piiriin lasketaan myös laissa määritellyt lisäpalkkiot ja valtionhallinnon erityistehtävien (kuten puhemies) ja näiden varasijojen palkat.
  • Pidätän oikeuden kansanedustajan muiden etuisuuksien käyttöön vaaliteesieni edistämiseen sopivaksi katsomallani tavalla ilman sen kummempia velvollisuuksia dokumentointiin muuten, kuin laki vaatii. Seuraavien etuisuuksien käytön kuitenkin aina dokumentoin vähintään kerran kuukaudessa blogissani: eduskunta-avustajat, taksimatkat ja harrastekerhot.

En usko hyödylliseksi ajan käytöksi kertoa vaikkapa linja-automatkoistani, jotka laki muutenkin vaatii liittyvän kansanedustajan työhön, tai ruokailuistani. Sen sijaan virkistysetuuksien käyttö on mielestäni hyödyllistä ilmoittaa, jotta äänestäjäni näkevät, että mikäli jotain virkistystä teen, teen sen omilla varoillani, enkä verorahoilla.

  • Tiedotan blogissani vähintään kerran kuukaudessa siitä, miten olen ajanut lupaamiani muutoksia. Samalla kerron, miten olen käyttänyt kansanedustajan palkkioni ja mitä rahallisia tuloja minulla on.
  • Mahdolliset eduskunta-avustajani velvoitan sopivaksi katsomaani läpinäkyvyyteen, enkä käytä heitä tai ketään muutakaan kiertääkseni itselleni asettamia läpinäkyvyys- tai menettelytapavaatimuksia.
  • Järjestän jokaisesta aloitteestani tiedotustilaisuuden ennen niiden esittämistä eduskunnalle
  • Kansanedustajan roolissa saamieni viestintävälineiden viestiliikenne on julkista, ellei pakottavaa syytä toimia muuten ilmaannu. Pidätän oikeuden tulkita edellistä virkettä niin, että se ei vahingoita elämääni, työtäni eduskunnassa tai vaaliteesieni toteuttamista. Esimerkkejä mahdollisista tulkinnoista ovat, että voin pitää julkista ja vain valtionhallinnon sisäistä sähköpostiosoitetta, josta muut kuin salassapidettävät viestit julkaistaan; ja automaattinen varmistus viestien saamisen yhteydessä, jossa sanotaan, että tämä osoite on julkinen. Lisäksi minun on kerrottava blogissani valitsemistani viestiliikenteen julkisuusperiaatteesta poikkeamisen menettelytavoista.
  • Irtisanon itseni vaalirahailmoitusten laiminlyömisestä ja muista vaalirahakohuun liittyvistä asioista.
  • En ota kansanedustajan uran aikana vastaan lahjuksia tai muita rahoja, joiden voin odottaa olevan vastikkeellisia. Vastikkeellisia ei-rahallisia etuuksia voin vastaanottaa vain, mikäli ne ovat arvoltaan alle 50 euroa ja tämä tapahtuu julkisessa tilaisuudessa, jossa voin edistää vaaliteesejäni samalla. Tämän velvollisuuden piiriin ei lasketa vastikkeettomia ei-rahallisia etuuksia; valtion, kunnan tai maakunnan antamia palkkoja, palkkioita, etuuksia tai tukia; palkkatyöhön liittyviä palkkoja, palkkioita tai etuuksia; selvästi luonteeltaan ei-poliittisia vastikkeita odottavia lahjuksia; tai itse pyytämiäni lahjoituksia, joiden käyttötarkoitus on luonteeltaan joko ei-poliittinen tai suoraan yhteydessä vaaliteesieni toteuttamiseen.
  • En pyri samaan aikaan kunnallisvaltuutetuksi, jos minut valitaan kansanedustajaksi
  • Jätän yksittäisten henkilöiden tai vähäisen henkilömäärän lobbausyritykset huomiotta parhaani mukaan; etenkin silloin, kun jollain demokraattisemmalla tavalla on päätetty jo miten äänestän tietystä asiasta; ja silloin, kun nämä tulevat automaation mahdollistavista kanavista, kuten sähköpostilla ja niitä ei voi todentaa adressin osaksi.
  • Silloin kuin se vaan on käytännöllistä vaaliteesieni edistämisen kannalta kieltäydyn osallistumasta tai keskustelemasta tilaisuuksissa, jotka eivät ole julkisia. Jos nämä lisäksi eivät ole julkisen sektorin järjestämiä tilaisuuksia, kieltäydyn poikkeuksetta.
  • Kuuntelen myös anonyyminä esittäytyviä. Argumentit ratkaisevat, ei puhuja. Pelkkä kommenttien määrä tosin ei saa minua välttämättä toimimaan, ellei ole hyvää syytä olettaa, että kommentit tulevat monelta eri ihmiseltä. Tämä tekee toiminnastani vastustuskykyisemmän lobbaamiselle.

Budjettiin liittyvät kantani

Miten tämä osio sitoo minua? Tämä osio ei ole minua sitova. En todellakaan tiedä kaikesta kaikkea, joka miltei tarvittaisiin, jotta voisin rehellisesti sanoa, miten Suomen talous pitää hoitaa etukäteen.

 

Ensin lasken arvion sellaisen osallistavan demokratian hinnasta, jota olen ajamassa.

 

  • 20.8 milj. euroa kuluu varsinaisiin valtiollisiin kansanäänestyksiin, jos niitä järjestetään neljä per vuosi. Lähde: http://www.muutos2011.fi/muutos2011/demokratian-hinta/
  • En löydä nyt heti ainakaan kouluissa tehtyjen päätösten määriä, joten oletetaan, että Suomessa on 539 500 peruskoululaista ja äänestysten määräksi arvioidaan sama kuin valtakunnallisestikin, eli 4 vuodessa. Äänestykset maksaisivat tällöin 2.6 milj. euroa.
  • Suomessa on 18 maakunnan liittoa. Jos jokainen näistä tekee vuosittain maakuntakaavamuutoksen ja oletetaan kansalaiskokouksen maksavan saman verran kuin kansalaisjury, joka on myös osavaltion laajuinen menettely, tulee hinnaksi 720 000 euroa.
  • Oletetaan, että näiden tiedotustilaisuuksien hinta on 2000 euroa, mikä on myös paikallistason kansalaisraadin hinta. Eduskunnan täysistuntoja on vuosittain noin 135. Hallituksen esityksiä on noin 205 vuosittain. Valiokunnat kokoontuvat vuosittain noin 1236 kertaa. Jos jokaisesta näistä järjestetään tiedotustilaisuus, tulee kuluiksi 3.2 milj. euroa.

Vuosittain kuluu siis 27.3 miljoonaa euroa osallistavan demokratian rakenteiden ylläpitoon. Eduskunta, Tasavallan presidentti ja Valtioneuvosto kuluttavat sen sijaan 232 miljoonaa euroa vuosittain. Väittäisin, että on täysin mahdollista taloudellisesta näkökulmasta siirtyä Sveitsin malliseen (ja oikeastaan hieman laajempaankin, jota minä ajan) demokratiaan.

 

Koska osallistava demokratia maksaa myös, minulla täytyy olla näkemykset siitä, mistä rahoja saadaan. Tässä järjestyksessä tekisin leikkauksia (perustuu Iltalehden selvitykseen omantuntoni mukaan listaa muutellen):

1. Maksut Euroopan unionille

Noh, vaikka tämä olisi varmaan tullut minulla muuten edustuksellisten elinten määrärahojen karsimisen jälkeen, huomioin silti sen suosion kansan keskuudessa. Euroopan unioni säätelee ihan liikaa asioista, eikä asiaa auta yhtään se, että sille annetaan vielä rahaa tähän alistukseen. Oma ehdotukseni siitä, miten näitä määrärahoja olisi leikattava olisi sellainen, että niitä hankkeita, jotka eivät liity Suomen hallitusohjelmaan mitenkään, ei tuettaisi.

2. Eduskunnan määrärahat

Eduskunta tekee mielestäni ihan liikaa päätöksiä, jotta niiden perässä pysyisi. Määrärahojen leikkauksella rajoitettaisiin kaikenlaista typeryyttä, kuten sellaisten päätösten tekoa, jotka kumotaan heti seuraavana vaalikautena. Myöskin suoremman demokratian käyttöönotto vähentää hieman edustuksellisten elinten päätöstenteon tarvetta ja tekee päätöksistä laadukkaampia, jolloin ei tarvitse paikkailla niitä koko aikaa.

3. Valtioneuvoston kanslia

4. Suomen osuus Euroopan investointipankin pääoman korottamisesta

5. Tasavallan presidentti

Miten yksi henkilö voikaan kuluttaa noin paljon verorahoja? Eihän presidentillä ole edes kuin muodollista valtaa, eli edes sillä ei voi perustella tätä hävytöntä verorahojen haaskausta.

6. Siirrot Ahvenanmaan maakunnalle

Tämä on positiivista syrjintää ja en ainakaan tätä tarkemmin kohdennettuna sitä kannata.

7. Puolustusvoimien toimintamenot

Hyvinvointia ei lisätä aseita hankkimalla ainakaan oman kulttuurikäsitykseni mukaan, ja tätä tukee myös tästä leikkaushalukkuuden yleisyys. Sitä paitsi en näe lähitulevaisuudessa realistisia sotilaallisia uhkia Suomelle.

8. Puolustusmateriaalin hankinnat

 

Vähemmän mieluusti karsisin näistä, mutta ne ovat neuvoteltavissa:

9. Maatalouden tukeminen

10. Ulkoasiainhallinto

11. Kuntien yhdistymisen taloudellinen tuki

12. Ely-keskusten toimintamenot

13. Maatalousyrittäjien ja turkistuottajien lomitus-toiminta

14. Meriliikenteessä käytettävien alusten kilpailu-kyvyn parantaminen

15. Tilastotoimi, taloudellinen tutkimus ja rekisterihallinto

16. Sotilaallinen kriisinhallinta

17. Avustukset yhteisöille ja säätiöille terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen

18. Maanmittaus

19. Markkinoiden sääntely, esim. Kilpailuvirasto tai Kuluttajavirasto

20. Kansainvälinen kehitysyhteistyö

21. Kulttuurinen tukeminen

Tämä ja seuraavat kaksi kohtaa ovat listalla ainoastaan, koska ne ovat niin suosittuja leikattavia tilastollisesti. Oma näkemykseni kuitenkin olisi, että monimuotoisuuden säilyttäminen on tärkeää, koska yrityksissäkin on havaittu, että jos työntekijöitä on useasta taustasta tulevia, syntyy enemmän ja parempia innovaatioita. Asiasta on spekuloitu mm. tässä lisää. En muista nyt tutkimusta, josta alunperin tämän löysin, mutta Suomessakin ilmiötä on tutkittu Essi Hallvarin maisterin tutkinnon tutkielmassa “Kontekstuaalinen analyysi johtoryhmän monimuotoisuudesta ja sen vaikutuksesta kannattavuuteen”.

22. Maahanmuuttoviraston toiminta sekä pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden vastaanotto

23. Maahanmuuttajien kotouttaminen

 

Verojen kohdalta kannatan

Kun tässä kohtaa sanon “kannatan”, en tarkoita aktiivista ajamista. Budjetti vaan pitää saada aina tasapainoon, niin siltä varalta, että jostain esityksestäni tulisi ylimääräisiä kuluja, tässä on yritys listata mahdollisimman monta rahoitusvaihtoehtoa, jotka koen hyväksyttäviksi. Ne eivät ole missään erityisemmässä järjestyksessä.

  • Automated Payment Transaction -veroa

Feige, Edgar L.> (October 2000). ”’Taxation for the 21st century: the automated payment transaction (APT) tax’,”. Economic Policy Journal 31: 473–511.

  • haittaveroja (mm. bensiinivero, hiilivero, alkoholivero, autovero, tupakkavero, meluvero, muovikassivero, ilotulitevero, jne.)
    • Oikea tapa toteuttaa alkoholivero ja tupakkavero olisi mielestäni suhteuttaa ne yhteenlaskettuihin suoriin ja epäsuoriin terveydenhuoltokustannuksiin, joita ne aiheuttavat ja alkoholiverossa tämä vielä suhteutetaan yksittäisen juoman promillemäärään.
  • progressiivista varallisuusveroa
  • Kun vero poistettiin, hallituksen esityksessä valtionvarainministeriön laskelmissa valtion verotappion vuotuiseksi määräksi arvioitiin 200.000.000 euroa.

Haluttaessa tällä verolla voidaan saada jopa yli miljardi veroeuroa. Laskelmia löytyy täältä: http://seura.fi/puheenaihe/corvo-kuulolla/miljardin-myytti/

  • valuutansiirtoveroa
      • Vaikka tämän hetkisen tiedon mukaan kyseinen vero vaikuttaa mahdollisesti jopa haitalliselta (jo Wikipedian artikkelia lukemalla tämä käy selväksi), on huomattava, että paljon on vielä epäselvyyksiä. Kannatan tämän veron kokeilua, jossa puututtaisiin näihin tutkimusten rakoihin, mutta en aja sitä mitenkään aktiivisesti.
  • rahoitusmarkkinaveroa
  • pääomatuloverojen muuttamista progressiiviseksi
  • luksustavaraveroa
  • korkeita kiinteistöveroja ja mahdollisesti maa-arvoveroa, jos löytäisin sen määritelmän jostain
    • Kiinteistöt on vähän kuin pakko jonkun omistaa, joten tämä on ehtymätön ja tuloiltaan ennustettavissa oleva verotulojen lähde. Lisäksi kiinteistöjen verotus voi hyvinkin vähentää pyydettyä hintaa, jotta niistä pääsisi eroon helpommalla, joten ne löytäisivät tiensä niitä myös hyödyntäville kansalaisille. Tämä siis puhtaana spekulaationa osaltani.
  • ympäristöperusteista louhintaveroa
  • kaikkiin eläkkeisiin katto esim. 5000eur/kk
  • osinkojen verovapauden poistamista
  • solidaarisuusvero ulotetaan pääomatuloihin

 

Suoraan köyhiin raskaasti iskeviä veroja (esimerkiksi arvonlisävero) en suuresti kannata, vaikka parempien realististen vaihtoehtojen puutteessa saatan sellaisiakin hyväksyä. En myöskään tällä hetkellä kannata leikkauksia kuntien budjettiin. Myöskään tukipaketteja tai pankkien pelastamisia en tue. Tässä kohtaa käytänkin kapitalistien omaa sanontaa heitä vastaan: tämä on vapaa markkinatalous, joten jos yritykset ovat menossa konkurssiin, niitä ei tule pelastaa, koska ne ovat selvästikin tehneet jotain väärin. Myöskin talousdemokraattisten uudistusten käyttöönpano ja veroparatiisien kitkeminen saattavat parantaa taloutta.

 

 

Suoran ja osallistuvan demokratian lisääminen päätöksentekoon

Miten tämä osio sitoo minua? Tämä osio sitoo minua ainoastaan siinä tapauksessa, kun strategiakokousta ei pystytä saamaan kasaan, ja silloinkin saan valikoida näistä aiheista ne, joita ajan.

 

Huomautus: Näistä vaaliteeseistä on tullut sellaista väärinkäsitystä, että olisin suurin piirtein lakkauttamassa eduskuntaa ja kaikki asiat hoidettaisiin kansanäänestyksillä. Näin ei ole. Ainoastaan pieni osa asioista menisi kansanäänestykseen ja eduskunta hoitaa ne puuduttavimmat työt, joita kansa ei vaadi tai jotka eivät mene lain mukaan kansanäänestykseen.

 

  • Kansanäänestykset muutetaan sitoviksi

Perusteluja olen koonnut tänne: http://muutos2011.fi/blogit1/arkisto-kannanotto-aloitteeseen-vallan-uusjako-sitovat-kansanaanestykset-kayttoon/

 

Kun sitovat kansanäänestykset on saatu käyttöön, neuvoa-antavaa kansanäänestystä ei tarvita, sillä siinä päättäjät valitsevat, mistä asioista ja milloin äänestetään, tehden siitä vain hallitsijoiden vallan pönkittämisen välineen.

  • Kansanäänestyksiä ei saa kuitenkaan järjestää ihmisoikeuksien yleismaailmallista sopimusta tai kansainvälisiä sopimuksia rikkovista asioista
  • Perustuslain muuttamisesta järjestetään aina kansanäänestys
  • Tarvittavan allekirjoitusmäärän keränneet kansalaisaloitteet on joko pakko hyväksyä eduskunnassa tai laittaa kansanäänestykseen, jos aloitteen tekijä sitä vaatii

On syytä huomata, että kansanedustajilla ei ole mitään muuta tapaa saada kansan enemmistön todellista kantaa selville kuin kansanäänestys. Pikemminkin suuryritykset saavat selvästi isoimman äänivallan lobbauksella ja astroturffauksella. Tiedonlouhinnan asiantuntija Bing Liu on jopa esittänyt, että kolmannes kuluttaja-arvioista olisikin oikeasti suuryritysten palkkaamien mädättäjien toimintaa.

 

Perustuslain muuttamiseksi voitaisiin asettaa 2-3 vuoden viive kansanäänestyksen järjestämiseen, jolloin hetkellisiä ylireagointeja ei pääsisi siihen. Muutenkin voitaisiin asettaa isompi allekirjoittaneiden määrä vaatimukseksi perustuslain muuttamiseen johtavaan kansanäänestykseen.

 

  • Kansalaispäätösmenettely otetaan käyttöön
    • Kansalaispäätös tarkoittaa aloitetta, jossa kansalaiset vaativat riittävän isolla joukolla kansanäänestystä parlamentin jo tekemästä päätöksestä. Tämä tarkoittaa, että vaikka eduskunta pystyisi tekemään jatkossakin kansan tahdon vastaisia päätöksiä, ne tuskin olisivat voimassa kauaa ja kansanedustajat ehkä oppisivat myös tekemään kansan tahdon mukaisempia päätöksiä.
  • Suoran demokratian menettelyissä annetaan riittävästi aikaa kerätä tarvittavat allekirjoitukset, eli ainakaan nykyistä kuuden kuukauden keräysaikaa ei lähdetä lyhentämään
  • Äänestyskynnyksiä ei aseteta, eikä äänestämistä vaikeuteta tarkoituksella
  • Kouluissa päätöksenteko hoidetaan suorilla äänestyksillä
  • Oppilaille mahdollisuus tehdä aloitteita äänestettävistä asioista.
  • Kaavailtojen järjestäminen jokaisesta maakuntakaavan muutoksesta
  • Jos kuntatasolla järjestetään kokeilu aiheesta ja se vaikuttaa toimivan, osallistuva budjetointi liquid democracyllä
  • Valtakunnalliset alueenkäyttötavoitteet päätetään kansalaiskokouksessa
  • Kuntalaissa mahdollistetaan tai pidetään mahdollisina suoran, deliberatiivisen ja delegatiivisen demokratian menettelyiden käyttö sekä osallistava budjetointi ja muidenkin toimielinten jäsenten kuin pelkän kaupunginvaltuuston valitseminen vaaleissa
  • Ministerit sitoutetaan käyttämään otakantaa.fi-palvelua jokaisen päätöksen suunnitteluun
  • Kansanäänestyksiä, sekä valtiollisia että kunnallisia, saa järjestää myös vaalien aikaan ja monta kerralla
    • Tämä aiheuttaisi huomattavia säästöjä ja nostaisi äänestysprosentteja. Haittoja ovat pidempi ääntenlaskennan kesto ja samaan aikaan pidettävät äänestykset saattavat vaikuttaa toistensa tuloksiin jonkin verran.
  • Järjestetään pilottikokeilu siitä, että kaavoituksessa ohjausryhmien ja yleisötilaisuuksien roolit vaihdetaan keskenään, eli kaava suunnitellaan yleisötilaisuuksissa, joita on usea, ja nykyisen menettelyn “eturyhmät” saisivat vain yhden kokouksen. Eturyhmän jäsenet valitaan satunnaisotannalla alueen asukkaista, työssäkävijöistä ja opiskelijoista, kun nykyisin ne ovat kiinteistöjenomistajia lähinnä. Mahdollisesti lisääntyvää muistutusmenettelyn käyttöä tasapainotetaan asettamalla siihen vähimmäisvaatimus allekirjoittajista (esitän kymmentä näin aluksi). En kannata rahallista vaatimusta muistutusmenettelyn käyttöön, sillä se voisi sulkea köyhempiä ulos sen käytöstä ja suuryritykset hyötyisivät eniten. Jos pilottikokeilussa ei ilmene isompia ongelmia, menettely otetaan maanlaajuisesti käyttöön, mahdollisesti käyttäen kannustetta sen sijaan, että pakotettaisiin.
    • Muistutusmenettelyn käyttöä rajoitetaan, koska muuten on mahdollista, että kaavat eivät valmistuisi koskaan, joka sekään ei ole tarkoituksenmukaista. Nykyisinkin kaavoitus kestää useita vuosia, ehkä joissain tapauksissa jopa kymmeniä.
  • Sen sijaan, että kuntia pakotetaan toimimaan tietyllä tavalla, valtio käyttäisi kannusteita osassa nykyisistä laissa säädetyissä kuntien tehtävissä.
    • Tämä on tärkeä edellytys kuntien itsehallinnon ja täten päätöksenteon läheisyyden kannalta. Mitä hyötyä on suoremmasta demokratiasta, jos ei ole valtaa päättää mistään?

 

 

Vaalijärjestelmän oikeudenmukaistaminen

Miten tämä osio sitoo minua? Tämä osio sitoo minua ainoastaan siinä tapauksessa, kun strategiakokousta ei pystytä saamaan kasaan, ja silloinkin saan valikoida näistä aiheista ne, joita ajan.

 

  • Puoluetuki jaetaan äänien perusteella, ei eduskuntapaikkojen.

Keskustelua asiasta voi lukea ainakin näistä paikoista:

https://www.avoinministerio.fi/ideat/148-oikeudenmukaisempi-puoluetuki

http://www.avoinministerio.fi/ideat/336-puoluetuki-tulee-uudelleenkohdentaa-tai-poistaa

http://muutos2011.fi/vb/index.php/topic,1417.msg14049.html#msg14049

 

Lisäksi Euroopan neuvoston suosituksessa 1516/2001 poliittisten puolueiden rahoituksesta sanotaan “

  • Kaikissa vaaleissa otetaan käyttöön listaton siirtoäänivaalitapa
  • Puolueiden merkityksen vähentäminen puolittamalla valitsijayhdistyksen perustamiseen vaaditut allekirjoitukset. Nykyisellä vaalitavalla tosin tätä ei kannata vielä toteuttaa, sillä se iskisi syvimmin niihin, joilla ei muutenkaan olisi kunnon mahdollisuuksia pärjätä listavaaleissa.
  • Itellan voisi velvoittaa jakelemaan kaikkien puolueiden vaaliesitteet yhteisessä kirjekuoressa.
  • Kaikkien puoluerekisteriin merkittyjen puolueiden pitää saada Yleisradion ohjelmissa yhtä paljon ohjelma-aikaa.
  • Ehdoton ei äänikynnyksille.
    • Äänikynnys on suhteellisen vaalitavan käsite, joka tarkoittaa osuutta, jonka vaalilistan (esimerkiksi puolueen) on saatava, jotta se saisi vaaleissa paikkoja. Äänikynnys aiheuttaa sen, että kansanedustuslaitos ei täysin vastaa sitä, mitä kansa on vaaleissa äänestänyt. Ero on sitä suurempi, mitä korkeammalle kynnys on asetettu.
  • Kaikkiin valtaelimiin asetetaan rajoitukset siihen, miten kauan valtaakäyttävä voi olla kyseisessä asemassa.
  • Tällä pyritään osaltaan vaikeuttamaan suuryhtiöiden harjoittamaa lobbaamista, kun he eivät aina vaan saa samaa ministeriä asemaan. Tällainen menettely on jo käytössä presidentin valitsemisen kanssa, mutta erityisen tärkeää se olisi epädemokraattisesti valittujen toimielinten osalta.

 

 

Sananvapaus

Miten tämä osio sitoo minua? Tämä osio sitoo minua ainoastaan siinä tapauksessa, kun strategiakokousta ei pystytä saamaan kasaan, ja silloinkin saan valikoida näistä aiheista ne, joita ajan.

 

  • Uskonrauhan rikkomispykälästä on luovuttava

Uskonto samoin kuin uskonnon vastustus on itse kunkin yksityisasia. En halua, että valtio asettaa mitään uskontoa minkään muun uskonnon tai vakaumuksen yläpuolelle.

 

Vaikka pykälän 2. kohta ei ole varsinaisesti sananvapauden kannalta ongelma, se on silti tarpeeton, sillä vastaava kielto voidaan ilmaista laissa muullakin tavalla. Samanlaisen kiellon pitäisi koskea esimerkiksi poliittisen puolueen tai vaikkapa poliittisen pamfletin kirjoittajien tiedotustilaisuutta, eikä uskonto tällöinkään tarvitse omaa pykäläänsä.

Virastoihin tunkeutumiskielto on ihan OK mielestäni, koska on muuten vaikea valvoa, onko siellä availtu jotain yksilönsuojan piiriin meneviä tietoja, mutta liiketoimintaa ei pidä ainakaan edistää tällä pykälällä. Tämän lain nojalla kun on mahdollista salata epäeettistä toimintaa.

Nykyisen muotoinen törkeä julkisrauhan rikkomispykälä saa silti suojata myös liiketoimintaa.

  • Kunnianloukkauspykälä on vaihdettava virheellisen yksityiselämää koskevan tiedon korjausvelvoitteeksi
    • Nykyisenlaisen kunnianloukkaussyytteen näen hyvin helppona väärinkäyttää yritysten tahoilta, sillä se ei rajoitu pelkästään yksityiselämästä kertoviin valheisiin, vaan myös liiketoimintaan liittyviin. Mielestäni pitäisi olla oikeus spekuloida siitä, miten eettisesti yritykset toimivat. Se antaa niille vaan kannusteen osoittaa väitteet vääriksi tai lopettaa epäeettisen toiminnan.

 

Kunnianloukkaus on yksilöillekin hyvin vähäpätöinen rikos, koska yksilöitä suojaa sen lisäksi myös laki yksityiselämää loukkaavan tiedon levittämisestä, valheet on usein helppo osoittaa vääriksi ja valehtelijaa ei helpolla uskota, ellei hänellä ole todistusaineistoa tarjottavanaan. Se lisäksi kuormittaa oikeusjärjestelmää tarpeettoman paljon. Ehdotukseni onkin, että tiedotusvälineellä, joka on levittänyt virheellistä yksityiselämää koskevaa tietoa, olisi velvoite korjata tämä tieto asianomistajan pyynnöstä ja tämän ollessa mahdotonta tai tiedotusvälineen kieltäytyessä tiedotusväline saisi samanlaisen rangaistuksen, kuin nykyisessä kunnianloukkauslaissa. Tämä siis on nimenomaisesti ainoastaan yksityiselämää koskevia tietoja koskeva määräys; liiketoiminnasta spekulointi on täysin laillista.

  • Vastustan aktiivisesti sensuuria, myös Internetin osalta
  • Puolueet saavat tasavertaisesti mediahuomiota
  • Yrityssalaisuudesta luopuminen.
    • Jo maalaisjärki sanoo, että on tehokkaampaa kopioida toisten tekotapoja kuin kehitellä kaikki itse uusiksi joka kerta. Sanoinko jo, että en sokeasti usko kapitalismiin? Myöskin on mahdollista, että yrityssalaisuutta käytetään väärin, kuten vaikkapa ympäristökatastrofien peittelyyn tai ns. “planned obsolescence”-menettelyn tai muuten epäeettisten menettelyjen piilotteluun.
  • Perustuslain 12 § 1 mom muutetaan seuraavanlaiseksi: ”Jokaisella on sananvapaus. Sananvapauteen sisältyy oikeus ilmaista, julkistaa ja vastaanottaa tietoja, mielipiteitä ja muita viestejä kenenkään ennakolta estämättä. Sananvapauden käyttöä voidaan rajoittaa lailla vain tilanteissa, joissa sen käyttö olisi ristiriidassa muiden ihmisten ihmisoikeuksien kanssa.”

Nykyinen muoto on: “Jokaisella on sananvapaus. Sananvapauteen sisältyy oikeus ilmaista, julkistaa ja vastaanottaa tietoja, mielipiteitä ja muita viestejä kenenkään ennakolta estämättä. Tarkempia säännöksiä sananvapauden käyttämisestä annetaan lailla. Lailla voidaan säätää kuvaohjelmia koskevia lasten suojelemiseksi välttämättömiä rajoituksia.“

 

”Tarkempia säännöksiä sananvapauden käyttämisestä annetaan lailla” vesittää koko edellisen lauseen, koska lailla voidaan esimerkiksi kieltää hallitusta vastustavien mielipiteiden esittäminen. Ei tämä voi olla perustuslain tarkoitus.

  • Pykälää kansanryhmää vastaan kiihottamisesta lievennetään

Rikoslain 11 luvun 10 § kuuluu seuraavasti:

 

Joka asettaa yleisön saataville tai muutoin yleisön keskuuteen levittää tai pitää yleisön saatavilla tiedon, mielipiteen tai muun viestin, jossa uhataan, panetellaan tai solvataan jotakin ryhmää rodun, ihonvärin, syntyperän, kansallisen tai etnisen alkuperän, uskonnon tai vakaumuksen, seksuaalisen suuntautumisen tai vammaisuuden perusteella taikka niihin rinnastettavalla muulla perusteella, on tuomittava kiihottamisesta kansanryhmää vastaan sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi.

 

Panettelun ja solvauksen merkitys on epäselvä. Lisäksi pykälä kieltää myös tiedon, siis todenperäisten väitteiden esittämisen, mikäli niitä voidaan pitää panettelevina tai solvaavina. Pykälä on määritelty niin laveasti, että sitä käytännössä rikkoo jokainen, joka ylipäänsä toimii politiikassa eikä kiinnitä asiaan erityistä huomiota. Käytäntö osoittaa, että tietyn oppositiopuolueen edustajiin tätä lakia myös sovelletaan aivan eri tavalla kuin muihin.

 

Pykälä ei myöskään ota kantaa siihen, onko tekijä ylipäänsä kirjoittanut asianomaista viestiä; syytteeseen voi siis joutua henkilö, jonka nettisivuille on ilkivaltaisessa mielessä kirjoitettu määritelmän täyttämää materiaalia.

 

Ymmärrän, että kansanryhmien samoin kuin yksittäistenkin henkilöiden uhkaaminen ei ole hyväksyttävää, ja siksi en kannata täysin tämän pykälän poistamista.

 

Kannatan, että rikoslain 11 luvun 10 § muutetaan seuraavanlaiseksi:

 

Joka asettaa yleisön saataville mielipiteen tai muun viestin, jossa uhataan jotakin ryhmää rodun, ihonvärin, syntyperän, kansallisen tai etnisen alkuperän, uskonnon tai vakaumuksen, seksuaalisen suuntautumisen tai vammaisuuden perusteella taikka niihin rinnastettavalla muulla perusteella, on tuomittava kiihottamisesta kansanryhmää vastaan sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi.

 

Rikoksella on myös törkeä tekomuoto, jota käsittelee 10 a §. Mikäli tavallista tekomuotoa käsittelevä pykälä korjataan, voi törkeä tekomuotoa käsittelevä pykälä jäädä muutoksen puolesta sikseen.

 

 

Päätöksenteon läpinäkyvyys ja perustuslainmukaisuus

Miten tämä osio sitoo minua? Tämä osio sitoo minua ainoastaan siinä tapauksessa, kun strategiakokousta ei pystytä saamaan kasaan, ja silloinkin saan valikoida näistä aiheista ne, joita ajan.

 

  • Asiantuntijakuulemiset järjestettäisiin julkisissa kokouksissa, ellei ole erityistä syytä keskustelujen pitämiseen luottamuksellisina
    • Tämä olisi merkittävä ensiaskel päätösten suunnitteluvaiheen saamisessa avoimempaan suuntaan. Tällä hetkellä kansalaisilla on hyvin heikosti mahdollisuuksia saada tietoa, miksi tietty päätös on sellainen kuin on, tehden politiikasta hankalasti ymmärrettävän. Jos päätösten suunnitteluvaihe saataisiin avoimemmaksi, odottaisin itse ainakin selvää nousua kansalaisten osallistumisessa päätöksentekoon.
    • En näe syytä olettaa, että kansanedustajien tiedonsaanti oleellisesti vaarantuisi, vaikka asiantuntijoiden vastaukset saattaisivat olla vähän varovaisempia. Ovathan monet lausunnot jo nykyisin julkaistu myös Internetissä. Pikemminkin epäilisin, että taso nousisi, kun niitä voisivat kansalaiset ja muut asiantuntijat arvioida, eikä ”asiantuntijuuden” kaavussa voisi enää politikoida jäämättä kiinni.
    • Avoimuus ei välttämättä tarkoita, että kansalaisille ja median edustajille tulisi järjestää pääsy valiokunnan kokoushuoneeseen, jos kokouksia voisi seurata esimerkiksi internetin välityksellä.
  • Nykyisin suljettuja kokouksia voi pistää avoimiksi, ellei ole erityistä syytä keskustelujen pitämiseen luottamuksellisina

 

Aiheeseen liittyvä tutkimus on tässä: Bateson, M., Nettle, D., Roberts, G. (2006). Cues of being watched enhance cooperation in a real-world setting. Biology Letters, 2(3), 412-414. DOI: 10.1098/rsbl.2006.0509

 

Esimerkiksi valiokuntien kokousten avoimuus ei ole ihan mahdoton ajatus, sillä eduskuntaa paljon suuremmissa Euroopan parlamentissa ja Yhdysvaltojen kongressissa ne ovat avoimia, samaten Ison-Britannian ja Skotlannin.

  • Ne kokoukset, joita pidetään avoimina, myös lähetettäisiin suorana lähetyksenä
    • On hyvin kallista ja aikaavievää tavallisille kansalaisille lähteä seuraamaan poliittisia kokouksia muualta kuin niiden järjestämispaikasta. Sen sijaan verkkokamerat (oletetaan, että niitä vaihdetaan vaikka viiden vuoden välein) ja streamaaminen tulee halvemmaksi jo muutaman ulkopaikkakuntalaisen katsellessa kokouksia. Tämä on siis sekä useamman kansalaisen tavoittava että hyvin luultavasti halvempi keino järjestää kokousten avoimuus kuin pelkät julkiset tilat, joissa olisi huomioitava myös niiden riittävä koko.
  • Ne kokoukset, joita pidetään avoimina, tallennetaan
    • Kun kerran kokoukset lähetetään suorana lähetyksenä, on vain pieni lisäkulu säilyttää niitä julkisesti Internetissä katsottavina, jos käytetään omaa palvelua ja onhan myös ilmaisia videopalveluja. Vaikka näitä tallenteita ei välttämättä kovin moni katselisi, ovat ne silti tärkeää dokumentaatiota päätökseen johtaneista perusteluista ja myöskin niille tärkeitä, jotka eivät ehdi suoran lähetyksen aikana katselemaan.
  • Informaatio vapaasti saatavilla
  • Informaatio koneluettavassa muodossa
  • Eduskunnan käsittelemien asioiden tiedotustilaisuudet
  • Ministeriöiden käsittelemien asioiden tiedotustilaisuudet
  • Puolueiden väliset neuvottelut, kuten hallitusneuvottelut, on avattava kaikkien arvioitaviksi.
  • Kirjallisten asiantuntijalausuntojen julkaiseminen eduskunnan internetsivuilla heti, kun ne on merkitty valiokuntaan saapuneiksi
  • Lobbarirekisteri tulisi perustaa.
  • Perustuslakituomioistuin pitää perustaa.
    • Tällä hetkellä lakien perustuslainmukaisuutta valvoo eduskunnan oma elin, perustuslakivaliokunta. Tarvitaan riippumaton valvontaelin, sillä mm. vuoden 2009 yliopistolaki, Lissabonin sopimus ja Lex Nokia ovat näyttäneet, että muuten perustuslakia ei aina noudatettaisi.

Muita kantojani

Miten tämä osio sitoo minua? Näihin lupaan olla käyttämättä kansanedustajan aloiteoikeuksiani, mutta säilytän silti oikeuden sanoa mielipiteeni (tai todennäköisemmin tieteellisten tutkimusten tuloksia) eduskunnassa, jos ne tulevat esille siellä, ja äänestää asiasta. Nämä ovat luonteeltaan alustavia mielipiteitä, jotka saattavat muuttua saadessani lisää informaatiota eivätkä sido minua mitenkään.

 

  • En kuulu maahanmuuttokriittiseen haaraan Muutos 2011:ssä
  • Kannatan ydinvoimaa
  • Koska jonkin verran sähköä kuitenkin tarvitaan, koska muuten sitä varmastikin tuotettaisiin pimeästi ja muutenkaan äänestäjäni tuskin tahtoisivat palata rautakauteen, niin jonkinlainen energiantuotantostrategia minullakin on oltava. Uusiutuvat energianmuodot eivät pysty suurinta osaa energiantarpeesta korvaamaan etenkään Suomen olosuhteissa ja hiilivoimalla on ihan liian iso hiilijalanjälki. Lukekaa tämä Euroopan komission tilaama tutkimus energiamuotojen haitoista, jos aihe kiinnostaa: http://www.externe.info/externe_d7/?q=node/4
  • Kannatan vaihtoehtoisten talousjärjestelmien kokeiluja.
  • Vastustan sähkön tuontia muista valtioista
  • Vastustan kivihiilen kaivamislupia ja sen käyttöä energiantuotantoon
  • Kannatan pyöräilyn ja kävelyn kulkutapaosuuksien lisäämistä. Mitä radikaalimpi hanke, sen parempi.
  • Kannatan vastikkeetonta perustuloa. Tarkemmin sanoen perustulomallin valitsisin työläisten näkökulmasta, kun vaihtoehtona on työnantajien näkökulmasta valitseminen. BIEN Finland – Suomen perustuloverkosto ry on esittänyt, että molemmat osapuolet kylläkin hyötyvät, eli ei oikein näkökulmalla ole tässä väliä, mutta epäselvyyksien välttämiseksi sanoin kuitenkin. Perustulon määräksi kannatan mahdollisimman täysmittaista perustuloa.
  • Vastustan uuden infrastruktuurin rakentamista ylipäätään. Mielestäni meidän tulisi tulla toimeen vähemmällä.
  • Tavaroiden suunniteltu lyhytikäisyys ja selvästi tuoteluokassaan ala-arvoisesti kestävien tuotteiden valmistus pitää olla rangaistavia tekoja
  • Teosten yksityisen kopioinnin laillistaminen ja yksityishenkilöihin kohdistuvan piraattijahdin lopettaminen.
  • Teosten epäkaupallisen muokkaamisen ja uudelleenkäytön vapauttaminen.
  • Teosten kaupallisen suoja-ajan lyhentäminen enintään 10 vuoteen teoksen julkaisusta.
  • Vastustan yleisiä biotunnisterekistereitä, kuten passinhaltijoiden sormenjälkirekisteriä
  • Jokaisella on oikeus saada tietää mihin häntä koskevia tietoja käytetään.
  • Valtion muuttaminen ”tunnustuksettomaksi” – uskontojen ja kirkkokuntien erityisoikeuksien lakkauttaminen, oppilaan ”oman” uskonnon opetuksen lopettaminen, uskonnonvapaus, jne.
  • Kannatan EU:sta eroamista, mutta silti periaatteessa kannatan Euroopan yhdentämistä. En vaan niin epädemokraattisella organisaatiolla kuin nykyisenlainen EU.
    • Syyt EU-vihaani ovat monenlaiset. Ensinnäkin sen hallinto on järjestetty erittäin epädemokraattisesti, eli Euroopan unionin neuvoston, Eurooppa-neuvoston, Euroopan komission, tuomioistuimen, tilintarkastustuomioistuimen, Euroopan talous- ja sosiaalikomitean, Alueiden komitean, Euroopan investointipankin ja Euroopan keskuspankin jäsenet on valittu jollain muulla periaatteella kuin kansanäänestyksellä. Myöskään asioita ei olla koskaan vielä päätetty kansanäänestyksessä, eikä lainsäädäntöä pakollisista kansanäänestyksistä tai kansalaispäätöksistä ole. EU päättää myös monesta asiasta, joista sen ei minun mielestäni pitäisi pystyä päättämään, vaan joiden pitäisi olla valtioiden omia asioita. En myöskään ole tyytyväinen päätöksiin, joita EU on tehnyt (arvonlisävero, EU:n talouskriisistä selviytyminen, maataloustuet ja niin edelleen), ja muutaman kerran se on ollut vähällä tehdä ihmisoikeuksiakin loukkaavia lakeja, kuten ACTA ja nyt on suunnitteilla anonyymin Internetissä keskustelun kieltäminen. Viimeinen niitti oli kuitenkin se, että EU hylkäsi kansanpankkialoitteen sillä perusteella, että se ei kuulu heidän toimikuvaansa, vaikka ne kaksinaamaisina ilomielin jakelevat rahaa perinteisille pankeille. http://www.tiedonantaja.fi/2012-23-10/eu-ei-lammennyt-vaihtoehtoiselle-kansanpankille

Tämä sai minut menettämään toivoni siitä, että EU voitaisiin demokratisoida edes kansalaisaloitteella, koska he ovat nyt näyttäneet, että eivät lainkaan piittaa siitä, mitä kansa tahtoo, vaan ainoastaan hylkäisisivät aloitteet, jotka siirtäisivät heidän toimivaltaansa kansalle.

 

Nyttemmin on myös kyseenalaistettu, onko alkuperäisen kansanäänestyksen EU:iin liittymisestä ollut puolueeton. Iltalehden mukaan Alma Media oli saanut käskyn tehdä EU-myönteinen kampanja. http://www.iltalehti.fi/uutiset/2012050815545686_uu.shtml

  • Kannatan kesäajasta luopumista
  • Kannatan geenimanipuloitua ruokaa. Luonnollisesti sitä täytyy kuitenkin valvoa tarkasti, kuten vaikkapa lääkeaineita nykyisin. Geenimanipuloidut tuotteet tulee luonnollisesti myöskin merkitä.
    • For Science! Noh, ihan oikeasti kannatan sitä tutkimuksen vuoksi. Näen geenimanipuloinnissa nimittäin toivoa kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi (suora vaikutus vaikkapa yhteyttämiskyvyn parantamisella sekä epäsuora vaikutus tilankäytön tehostamisella), sekä kansanterveyden parantamisessa. Nälänhätää tämä ei itsessään korjaa, vaan tarvitaan perustavanlaatuinen muutos rahajärjestelmäämme.
  • Jos perustulo saadaan käyttöön, työn käsite tulisi mielestäni uudistaa perusteellisesti. Koska ihmisillä ei ole enää rahallisia paineita toimeentuloon, he eivät enää tarvitse palkkaa työstä. Kaikki julkiset tehtävät tehtäisiin vapaaehtoisuusperiaatteella. Vapaaehtoiset olisivat jo alun alkujaan motivoituneempia tekemään työnsä kunnolla kuin palkkaorjuudessa elävät keskimääräisesti, sillä muuten he eivät olisi ilmoittautuneet tekemään kyseistä hommaa, toisin kuin palkkaorjat, joilla ei välttämättä ole muuta mahdollisuutta. Omaksutaan ajattelutapa, että ainoastaan tehtävät, joita joku haluaa tehdä, ovat arvokkaita. Myöskin eri tehtävät olisivat keskenään samanarvoisia, myöskin virallisten ja ei-virallisten välillä, koska kukaan ei saa isompaa kvantitatiivista hyötyä tehtävästään kuin joku toinen.
  • Kannatan työn jakamista. Tätä voidaan edistää asettamalla työpäivän maksimipituudeksi esimerkiksi kuusi tuntia.
  • En itse kannata eläinten oikeuksien edistämistä, jos se lisää merkittävästi kasvihuonekaasupäästöjä (esimerkiksi enemmän liikkumatilaa) tai tuottaa kohtuuttomia kuluja valtiolle (vaikkapa intensiivinen valvonta). Tietysti vaatisin kansanäänestystä, jos tällaiset asiat tulevat esille, sillä tällaiset moraalivalinnat ovat juuri otollisimpia kansanäänestyksille. Myöskin lihansyönnin vähentäminen esimerkiksi lihaverolla tulisi hyvinkin kyseeseen, sillä lihantuotanto tuottaa tunnetusti enemmän kasvihuonekaasupäästöjä.
  • Kannatan lainsäädäntövallan suurimmaksi osaksi siirtämistä maakuntatasolle ja kuntien päätösvallan rajua kasvattamista. Toisin sanoen tahdon päätöksenteon lähemmäksi kansaa.
    • Perusteluina käytän tieteellistä artikkelia Bruno S. Frey ja Alois Stutzer, Happiness, Economy and Institutions, julkaistu The Economic Journalissa, 110 (466 marraskuu) 2000, sivut 918-938. Siinä saadaan selville, että desentralisaatio parantaa onnellisuutta tilastollisesti merkittävästi.
  • Kannatan saman sukupuolen edustajien oikeuksien kasvattamista samalle tasolle kuin eri sukupuolten.
    • En näe tästä suurempia kuluja (pikemminkin säästöjä, kun ei tarvitse vahtia) tai muita haittoja, joten menen oletusarvoisesti liberaalin mieleni mukaan.
  • En kannata pakkoruotsia sellaisissa kunnissa, joissa ruotsi on selkeä vähemmistökieli
  • Kuntaliitoksista on järjestettävä sitova kansanäänestys ja sen tuloksen noudattamiseen on löydettävä välineet kansan kanssa yhteistyötä tehden.
    • Saatatte ihmetellä miksi tämä ei ole varsinaisissa vaaliteemoissani. Syy on se, että kansa on mielestäni se, joka päättää, mistä asioista järjestetään kansanäänestys, eikä määräyksen pidä tulla ylhäältäpäin. Tietysti tämä voidaan lisätä pakollisen referendumimenettelyn piiriin, kunhan asiasta on järjestetty ensin kansanäänestys, kuten perustuslain muuttamisesta aina kuuluisi.
  • Kannatan sellaisten alueiden tukemista, joissa eivät kaikki asunnot ole jo täynnä. Tämä on säästämään uuden infrastruktuurin rakentamisen tarvetta ja pitämään asutetusta maaseudusta välittävät edes jotenkin tyytyväisinä. Kun asunnot alkavat olla täynnä, annetaan luonnollisen siirtymisen maaseudulta metropoleihin jyllätä kuljetusmatkojen minimoimiseksi.
  • En kannata NATO:on liittymistä. Sen sijaan Pohjoismaiden välillä voisi puolestani olla puolustusliitto.
    • Saatan olla turhan optimistinen, mutta en usko sodan uhan olevan suuri lähiaikoina ja pidän laajoja väkivaltakoneistoja ihmiskunnan moraaliselle kehitykselle haitallisina. Takaisinkytkentä on tässä myös, että militarisaatio voi johtaa kilpavarusteluun, vaikkakaan ei ehkä niin pienen toimijan kuin Suomen kanssa. Uskon myös, että joka tapauksessa Suomi saisi pyydettäessä apua konflikteihin ottaen huomioon Suomen hyvät välit moniin ulkomaihin, tai mikäli ei, niin silloin olisi luultavasti jopa NATO:on kuuluttaessa niin, että jäsenmaat olisivat niin keskittyneitä omiin konflikteihinsa, että eivät pystyisi kuitenkaan auttamaan sanoivat säädökset mitä tahansa.
    • Varustuksen teknisestä yhteensopivuudesta voidaan huolehtia ja ollaan huolehdittu jopa ilman NATO:on kuulumista, joten se ei ole mikään peruste liittymiselle. Liittoutumattomana pysyminen myös takaa mahdollisuuden jättäytyä tarvittaessa pois toiminnasta, joka ei ole Suomen ulkopolitiikan mukaista.
  • Ohjelmistopatenttien lakkauttaminen.
  • Eurosta luopumiseen tulisi valmistautua ja kysymyksestä, että luovutaanko siitä, on järjestettävä kansanäänestys.
  • Vaihtoehtoisvaluuttoja/-rahajärjestelmiä tulee pitää yllä maan sisäisessä rahankäytössä.
    • Vaihtoehtoja pitämällä yllä pystytään kohtuullisen kivuttomasti selviytymään euron mahdollisesta kaatumisesta, mutta ne eivät sovi hyvin maiden väliseen rahankäyttöön. Aikapankki on yksi merkittävä vaihtoehto, mutta sitä silti käytetään liian vähän, jotta se soveltuisi kunnolla valtioiden väliseen kaupankäyntiin. Resurssipohjaiseen talouteen taas ei kannata yksittäisen valtion siirtyä, koska se kaatuisi hetkessä ainakin seuraavien syiden takia: maailmanlaajuista resurssien kartoitusta ei voida järjestää ja kapitalistiset valtiot keksisivät kyllä tapoja hyväksikäyttää tätä systeemiä. Rahan vallan lonkerot vaan ovat sen verran pitkät, että niiltä ei voi paeta, jos suurin osa maista ei yhtä aikaa lopeta turmiollisia tapojaan.

Lisää uusi kommentti

Filtered HTML

  • Www-osoitteet ja email-osoitteet muutetaan automaattisesti linkeiksi.
  • Sallitut HTML-tagit: <a> <em> <strong> <cite> <blockquote> <code> <sub> <sup> <s> <u> <ul> <ol> <li> <dl> <dt> <dd>
  • Rivit ja kappaleet päätetään automaattisesti.

Plain text

  • HTML-merkit ovat kiellettyjä.
  • Www-osoitteet ja email-osoitteet muutetaan automaattisesti linkeiksi.
  • Rivit ja kappaleet päätetään automaattisesti.