Olet täällä

Vanhoja kuukausikatsauksia (marraskuu 2012 – syyskuu 2013)

Käyttäjän Mikko Merikivi kuva
Julkaistu: 1.10.2013 0:00

Tämä on lista vanhoista kuukausikatsauksistani, jotka sain pelastettua vanhasta blogiversiosta lokakuulta 2013, joka löytyi Googlella.

Kriteerini sille, mitä poliittinen toiminta tarkoittaa, vaihtelevat jonkin verran kirjoitusten välillä, mutta nämä kun ovat jo vanhoja kirjoituksia, en kopioi kaikkia johdantoja sun muita. Editointikin on vähäistä, eli kaikki linkit eivät välttämättä toimi. Totuushan on, että oikeasti kukaan muu kuin minä ei välitä näistä.

Marraskuu 2012

Joulukuu 2012

Olen tehnyt seuraavat kuntalaisaloitteet:
1.
—————-

Kuntalaisaloitteita käsitellessä tulisi käyttää oikeusministeriön palvelua https://www.otakantaa.fi/. Tämä mahdollistaisi niiden käsittelyyn paremman osallistumisen kansalaisilta ja mikäli aloitteelle varatun sivun päivittämiseen sitoudutaan, se olisi myös parempi tapa viestittää aloitteen lähettäjälle siitä, miten aloitteen käsittely on edennyt.

2.
—————–

Ehdotan, että Jyväskylän kaupungin tulisi suunnitella lähtökohtaisesti sähköinen ympäristö osallistavaan budjetointiin.

Lopputuloksen on täytettävä vähintään seuraavat vaatimukset:
-lähdekoodin on oltava avointa ja ilmaista, jotta sitä on mahdollista parannella ja käyttää helposti laajemminkin tulevaisuudessa. Tästä kai voidaan lipsua suuren yleisön osalta, jos vahvan sähköisen tunnistautumisen käyttäminen ei täyttä avoimuutta salli.
-käyttää vahvaa sähköistä tunnistamista, jotta tällä järjestelmällä tehdyt päätökset olisivat mahdollisimman oikeusvaikutteisia
-tietokoneettomat kuntalaiset otetaan huomioon esimerkiksi kertomalla yleisötietokoneista tämän osallistumismahdollisuuden mainostamisen yhteydessä
-oltava helposti löydettävissä budjetointia koskettaville ihmisille
-käyttöliittymä suunnitellaan tavoitteena lähestyttävyys ja selkeys
-jokaisen äänioikeutetun (kuntalaiset tai alueellisessa budjetoinnissa alueen asukkaat) äänet ovat tasa-arvoisia
-toteutus suunnitellaan niin, että budjetin tulot ja menot ovat väistämättä tasoissa, kun budjetin suunnitteluaika päättyy
-toteutuksessa annetaan mahdollisuus omien investointi-ideoiden tai tulojensaantiehdotusten lisäämiseen. Myös vastaehdotusideaa voidaan harkita.
-jokaisessa investointiehdotuksessa on keskustelumahdollisuus
-budjetille annetaan suunnitteluaikaa 9-12 kuukautta, jotta kansalaiskeskustelua ehditään käymään tarpeeksi, mutta kuitenkin niin, että budjettiehdotus ehditään hyväksymään sitä käsittelevässä toimielimessä
-budjettiehdotus on käsiteltävä aina siinä toimielimessä, joka hyväksyy kyseisen alueen budjetin. Jos mahdollista, tämä budjettiesitys on tehtävä kyseistä toimielintä sitovaksi.
-ohjelmistossa käytetty päätöksentekotapa on joko suoran tai delegatiivisen demokratian ihanteiden mukainen

Avuksi suunnitteluun annan vinkin, että delegatiivisesta demokratiasta (tunnetaan myös liquid democracynä) on olemassa jo ainakin yksi avoimen lähdekoodin toteutus, LiquidFeedback ja sillä on jo suomennettu versio olemassa nimeltään Palautevirta.

Tätä osallistavan budjetoinnin ympäristöä olisi syytä kokeilla ennen kunnallista käyttöönottamista alueellisesti vaikkapa Korpilahdella, jossa on jo olemassa aluelautakunta.

Joulukuussa olen allekirjoittanut:
* 3 adressia
* 6 asialista-kansalaisaloitetta

Kansalaislausuntoja olen antanut:
* Kankaan alueen osayleiskaavasta (https://s-asiointi.jkl.fi/eFeedback/fi/View/7451)

Asunto-osakeyhtiöille olen antanut 1 lausunnon.

Kaupoille olen antanut palautetta yhdelle ja ravintoloille yhdelle.

Median puolella olen tehnyt seuraavaa:
* Lähettänyt 2 mediatiedotetta Vallan uusjako – sitovat kansanäänestykset käyttöön -aloitteeseen liittyen

Suoran toiminnan lisäksi olen osallistunut 7 fyysiseen poliittiseen tilaisuuteen ja kahteen etänä. Kaikissa en toki puhu itse, enkä missään ole tänä kuukautena pitänyt pidempiä puheenvuoroja.

Tämä on siis keskeneräinen projekti, mutta olen kirjaamassa kunnallisvaaleissa Jyväskylässä valittujen henkilöiden vaalilupauksia, jotta voin muistuttaa heitä lupaamistaan asioista säännöllisesti. https://docs.google.com/document/d/1…wkjXRiyiY/edit
Tammikuu 2013

Olen pitänyt kahta asialista-kuntalaisaloitetta kaupunginkirjastossa ja Kansalaistoiminnankeskus Matarassa allekirjoitettavina. Tuon ”hallinnon organisointi demokraattiseksi”-aloitteen päätin hyllyttää, koska se oli kerännyt vain noin puolet muiden aloitteiden allekirjoituksista. Aloitteiden sisällöt ovat tässä: https://docs.google.com/document/d/1…BpeIU_puI/edit

Tällä hetkellä molemmissa on noin 50 allekirjoitusta ja etsin uusia paikkoja laittaa niitä allekirjoitettaviksi, koska lupani on jo päättynyt kaupunginkirjastosta.

Olen pitänyt ”Vallan uusjako – sitovat kansanäänestykset käyttöön”-asialista-kansalaisaloitetta allekirjoitettavana kaupunginkirjastossa ja Kansalaistoiminnankeskus Matarassa.
Olen pitänyt ”Kansanäänestys Suomen eroamisesta Euroopan unionin jäsenyydestä”-asialista-kansalaisaloitetta allekirjoitettavana kaupunginkirjastossa ja Kansalaistoiminnankeskus Matarassa.

Maanantaisin olen mielenosoittanut kaupunginhallituksen kokouspaikan edessä valtaelinten kokousten avoimuudesta. Tässä on tietoa kyseisistä mielenosoituksista: http://www3.jkl.fi/keskustelu/viewto…d0a198974eb464

  • Poikkeuksen muodosti 29. päivä, jolloin he pitivät kokouksensa Keuruussa.
  • 14.1. ”suur”mielenosoituksessa valtaelinten kokousten avoimuudesta oli neljä mielenosoittajaa. Budjetti mielenosoitukselle oli noin 410 euroa, luonnollisesti kaikki omasta selkänahastani revittyä. Pienenä vitsinä voisin sanoa, että kansalaisaktivismi on sananmukaisesti kullan kallista. Kuitenkin se sai mediahuomiota ihan mukavasti.

Olen osallistunut mielenosoitukseen ”Oleskelullinen yhteiskuntatapahtuma suomalaisten työn, hyvinvoinnin, toimeentulon ja sopimusten pitävyyden puolesta, sekä palkka-alea, alipalkkausta, veronkiertoa ja muuta harmaata taloutta vastaan” 30.1. Pidin siellä myös kolme puhetta.

Olen osallistunut 10 muuhun poliittiseen tilaisuuteen.

Seuraavat palautteet olen lähettänyt Jyväskylän Internetsivuista:
https://s-asiointi.jkl.fi/eFeedback/fi/View/7527
https://s-asiointi.jkl.fi/eFeedback/fi/View/7528
https://s-asiointi.jkl.fi/eFeedback/fi/View/7641
https://s-asiointi.jkl.fi/eFeedback/fi/View/7668
https://s-asiointi.jkl.fi/eFeedback/fi/View/7694
https://s-asiointi.jkl.fi/eFeedback/fi/View/7794

Seuraavia Jyväskylän päätöksentekoon liittyviä kommentteja ja toimenpide-ehdotuksia olen tehnyt:
https://s-asiointi.jkl.fi/eFeedback/fi/View/7534
https://s-asiointi.jkl.fi/eFeedback/fi/View/7535
https://s-asiointi.jkl.fi/eFeedback/fi/View/7566
https://s-asiointi.jkl.fi/eFeedback/fi/View/7639
https://s-asiointi.jkl.fi/eFeedback/fi/View/7642

Olen ”Toimenpidealoite perustulosta”-asialista-kansalaisaloitteen edustaja

Olen allekirjoittanut 5 adressia

Olen allekirjoittanut 3 kansalaisaloitetta. Tästä on ainoastaan minun vakuutukseni, mutta haluaisin kertoa, että luen aina kannattamieni aloitteiden tekstit, jopa niin pitkät kuin tämän: https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/70 , enkä ota allekirjoittamisen kriteereihin mukaan sitä, ketkä ovat aloitteen vireillepanijoina ja edustajina.

Olen itse tehnyt 1 adressin kaupunginvaltuutetuille

Olen pitänyt ”Suorempaa demokratiaa”-lappua hatussani

Olen tehnyt seuraavat kuntalaisaloitteet:

Perusteluni tälle aloitteelle löytyvät julkisesta palautteestani osoitteessa
https://s-asiointi.jkl.fi/eFeedback/fi/View/7639Valtuustoryhmien väliset kokoukset on muutettava samanlaiseen oikeudelliseen asemaan kuin muidenkin valtaelinten, eli niistä on oltava saatavilla esityslistat ja pöytäkirjat. Nämä kokoukset on myös oltava julkisia ja pidettävä helposti päästävässä paikassa tavalliselle kansalaiselle sekä niistä on ilmoitettava Jyväskylän tiedotuksessa hyvissä ajoin kansalle.

Olen lähettänyt kerran kunnallisvaltuutetuille muistutukset heidän kunnallisvaalilupauksistaan 2012. Tarkoitus oli alunperin lähettää niitä viikottain, mutta motivaatio-ongelmat tulivat esteeksi.

Olen tehnyt adressin valtiovarainministeriöön, että heidän järjestämänsä seminaarit olisivat avoimia yleisölle.

 
 
Helmikuu 2013

Olen pitänyt kahta asialista-kuntalaisaloitetta Kansalaistoiminnankeskus Matarassa allekirjoitettavina. Valtaelinten kokousten avoimuudesta kertova aloite on saanut myös uutta käyttöä samaisesta aiheesta järjestettävien mielenosoitusten tukijalistana. En nähnyt tälle estettä, kun kerran allekirjoittajat ovat muutenkin kaikkien nähtävillä.

Olen pitänyt ”Vallan uusjako – sitovat kansanäänestykset käyttöön”-asialista-kansalaisaloitetta allekirjoitettavana pääkirjastossa ja Kansalaistoiminnankeskus Matarassa.
Olen osallistunut ”Kansanäänestys Suomen eroamisesta Euroopan unionin jäsenyydestä”-asialista-kansalaisaloitteen pitämisestä allekirjoitettavana pääkirjastossa, Lohikosken pienkirjastossa, Huhtasuon kirjastossa, Halssilan lähikirjastossa ja Kansalaistoiminnankeskus Matarassa.
Olen osallistunut asialista-kansalaisaloitteen ”Toimenpidealoite perustulosta” pitämiseen pääkirjastossa, Vakiopaineessa ja Kansalaistoiminnankeskus Matarassa allekirjoitettavana. Flyereitä olen vienyt on näiden paikkojen lisäksi myös Lohikosken pienkirjastoon, Huhtasuon kirjastoon ja Halssilan lähikirjastoon.

Maanantaisin olen mielenosoittanut kaupunginhallituksen kokouspaikan edessä valtaelinten kokousten avoimuudesta. Tässä on tietoa kyseisistä mielenosoituksista: http://www3.jkl.fi/keskustelu/viewto…d0a198974eb464

Olen osallistunut mielenosoitukseen vahvasta ilmastolaista 12.2. Lähdin sieltä tosin jo ensimmäisen tunnin kuluttua, vaikka tilaisuus kesti kolme tuntia.

Olen osallistunut pyöräparkkien puhdistustempaukseen 23.2. Tämän jälkeen yritin samaa myös omassa taloyhtiössäni, mutta polanteet olivat liian vaikeita poistaa.

Olen osallistunut 12 muuhun poliittiseen tilaisuuteen.

Olen allekirjoittanut 2 asialista-kansalaisaloitetta

Olen jättänyt seuraavat palautteet Jyväskylän palautejärjestelmään:
https://s-asiointi.jkl.fi/eFeedback/fi/View/8087
https://s-asiointi.jkl.fi/eFeedback/fi/View/8320
https://s-asiointi.jkl.fi/eFeedback/fi/View/8438

Olen allekirjoittanut 5 adressia (useammalle henkilölle lähetetyt lasketaan yhdeksi)

Olen lähettänyt yhteen asialista-kansalaisaloitteeseen kritiikkiä

Olen lähettänyt kolme palautetta Internetsivuista.

18.1.2013 seminaarissa http://www.vm.fi/vm/fi/05_hankkeet/0238_ogp/index.jsp sain yhteenvetoon vajaat kymmenen riviä omia ideoitani. Esimerkiksi tuo neljärivinen kokousten avoimuusjuttu on minun aikaansaamaani.

Olen pitänyt ”Suorempaa demokratiaa”-lappua hatussani

Lisäksi olen uudistanut seuraamieni poliittisten tiedotusvälineiden listaani. Tarkoituksenani on seurata mahdollisimman monta, jotta näkökulmani eivät yksipuolistuisi.

 
 
Maaliskuu 2013

Kunnallisaloitteeni päätöksenteon avoimuudesta on saanut vastetta kaupunginvaltuustossa. http://bambuser.com/v/3468969 kohdassa 1:36:35 valtuutettu Riitta Tynjä (SKP) ottaa siihen kantaa ja on tehnyt myös valtuustoaloitteen nopeuttamaan tämän käsittelyä, joka on luettavissa täällä: http://www.riittatynja.net/12 kohdassa ”Valtuustoaloite kaupungin toimielinten kokousten julkisuudesta”. Tästä valtuustoaloitteesta lähetin myös mielipidekirjoituksen Keskisuomalaiseen.

Olen pitänyt kahta asialista-kuntalaisaloitetta Kansalaistoiminnankeskus Matarassa allekirjoitettavina. Valtaelinten kokousten avoimuudesta kertova aloite toimii samalla samaisesta aiheesta järjestettävien mielenosoitusten tukijalistana ja sen voi myös allekirjoittaa näiden yhteydessä.

Olen pitänyt ”Vallan uusjako – sitovat kansanäänestykset käyttöön”-asialista-kansalaisaloitetta allekirjoitettavana pääkirjastossa ja Kansalaistoiminnankeskus Matarassa.
Olen osallistunut ”Kansanäänestys Suomen eroamisesta Euroopan unionin jäsenyydestä”-asialista-kansalaisaloitteen pitämisestä allekirjoitettavana pääkirjastossa, Lohikosken pienkirjastossa, Huhtasuon kirjastossa, Halssilan lähikirjastossa ja Kansalaistoiminnankeskus Matarassa.
Olen osallistunut asialista-kansalaisaloitteen ”Toimenpidealoite perustulosta” pitämiseen pääkirjastossa, Huhtasuon kirjastossa, Vakiopaineessa ja Kansalaistoiminnankeskus Matarassa allekirjoitettavana. Flyereitä olen vienyt on näiden paikkojen lisäksi myös Lohikosken pienkirjastoon, Huhtasuon kirjastoon ja Halssilan lähikirjastoon.

Maanantaisin olen mielenosoittanut kaupunginhallituksen kokouspaikan edessä valtaelinten kokousten avoimuudesta. Tässä on tietoa kyseisistä mielenosoituksista: http://www3.jkl.fi/keskustelu/viewto…d0a198974eb464
Poikkeuksen muodosti 18. päivä, jolloin tosin etäosallistuin yhteen toiseen tilaisuuteen sen tilalla.

Mielenosoitusten lisäksi olen osallistunut 14 muuhun poliittiseen tapahtumaan. Näistä erityismainintana Muutos 2011:n puoluekokous 16.3., jossa sain yhden aloitteistani läpi. Kyseinen aloite määrää puoluehallituksen kehittämään foorumin ulkoista avoimuutta.

Olen allekirjoittanut 8 adressia

Olen kannattanut 13 asialista-kansalaisaloitetta

Olen lähettänyt seuraavat palautteet Jyväskylän palautepalveluun:
https://s-asiointi.jkl.fi/eFeedback/fi/View/8590
https://s-asiointi.jkl.fi/eFeedback/fi/View/8660
https://s-asiointi.jkl.fi/eFeedback/fi/View/8665
https://s-asiointi.jkl.fi/eFeedback/fi/View/8884
Ja katulamppujen vikailmoituksia olen tehnyt kolme kappaletta.

Muuallekin olen lähetellyt palautetta, mutta niistä en pidä kirjaa. Eniten tuli laitettua otakantaa.fi-palveluun palautetta.

Olen vastannut 1 kyselyyn

Olen tehnyt seuraavanlaisen asialista-kuntalaisaloitteen:

Nykyisellään tästä asiasta on voimassa Kulttuuri- ja liikuntalautakunnan päätös http://www3.jkl.fi/paatokset/kulltk/…1/frmtxt94.htm

Ehdotukseni on, että Jyväskylä liittyy Avoimen ministeriön johtamaan ja suurimmaksi osaksi kustantamaan malliin kannatusilmoituslomakkeiden keräämisessä, joka on kuvattu tässä:

http://www.avoinministerio.fi/artikk…n-keraamiseksi

Perustelut:
1. Nykyisellään ainakin pääkirjastossa on jo kolme aloitetta kerättävänä ja pöytätila ei riitä sekä isoille keräyslaatikoille että itse kansalaisaloitteille ja niiden oheismateriaaleille. Nykyisellään kun on sähköinen allekirjoitusmahdollisuus ja helppo tehdä aloitteita, aloitteiden määrä on kasvamassa räjähdysmäisesti. Nytkin on 41 aloitetta, joihin kerätään nimiä. Jos jokainen näistä aloittaisi myös paperikeräyksen Jyväskylässä, ei käytävillä melkeinpä olisi tilaa kävellä.
Uusi järjestelmä käyttäisi ymmärrykseni mukaan kansiota sen sijaan, että kaikki aloitteet vaatisivat oman pöytätilansa.

2. Nykyinen järjestelmä on raskas kerääjätahoille. Olkoonkin niin, että se on tehty matalakynnyksiseksi, eli tarvitsee pyytää vain yhdeltä henkilöltä lupaa, aloitteiden vieminen kirjastoihin vaatii silti paljon resursseja aloitteentekijäorganisaatiolta. Automaattisuus tässä asiassa nostaisi suuresti myös vähävaraisten organisaatioiden vaikutusmahdollisuuksia.

3. Tietoturva on olematon nykyisissä keräyslaatikoissa.

4. Nykyisessä järjestelmässä, jossa allekirjoittajat laittavat aloitteet keräyslaatikoihin, tapahtuu virheitä, joissa ne menevätkin vääriin laatikoihin. Ehdotetussa järjestelyssä Avoin ministeriö lajittelee ja toimittaa aloitteet eteenpäin.

Olen pitänyt ”Suorempaa demokratiaa”-lappua hatussani

 
 
Huhtikuu 2013

Olen pitänyt kahta asialista-kuntalaisaloitetta Kansalaistoiminnankeskus Matarassa allekirjoitettavina. Valtaelinten kokousten avoimuudesta kertova aloite toimii samalla samaisesta aiheesta järjestettävien mielenosoitusten tukijalistana ja sen voi myös allekirjoittaa näiden yhteydessä.

Olen pitänyt ”Vallan uusjako – sitovat kansanäänestykset käyttöön”-asialista-kansalaisaloitetta allekirjoitettavana pääkirjastossa ja Kansalaistoiminnankeskus Matarassa.
Olen osallistunut ”Kansanäänestys Suomen eroamisesta Euroopan unionin jäsenyydestä”-asialista-kansalaisaloitteen pitämisestä allekirjoitettavana pääkirjastossa, Lohikosken pienkirjastossa, Huhtasuon kirjastossa, Halssilan lähikirjastossa ja Kansalaistoiminnankeskus Matarassa.
Olen osallistunut asialista-kansalaisaloitteen ”Toimenpidealoite perustulosta” pitämiseen pääkirjastossa, Huhtasuon kirjastossa, Vakiopaineessa ja Kansalaistoiminnankeskus Matarassa allekirjoitettavana. Flyereitä olen vienyt on näiden paikkojen lisäksi myös Lohikosken pienkirjastoon, Huhtasuon kirjastoon ja Halssilan lähikirjastoon.

Maanantaisin olen mielenosoittanut kaupunginhallituksen kokouspaikan edessä valtaelinten kokousten avoimuudesta. Tässä on tietoa kyseisistä mielenosoituksista: http://www3.jkl.fi/keskustelu/viewto…d0a198974eb464
Poikkeuksen muodosti 29.4., jolloin poliisin sivujen varmenteessa oli jotain häikkää (ja edelleen se jatkuu), jolloin en uskaltanut lähettää ilmoitusta yleisestä kokouksesta.

Olen allekirjoittanut 10 adressia.

Mielenosoitusten lisäksi olen osallistunut 19 muuhun poliittiseen tapahtumaan.

Olen antanut seuraavat palautteet Jyväskylän palautepalveluun:
https://s-asiointi.jkl.fi/eFeedback/fi/View/8951
https://s-asiointi.jkl.fi/eFeedback/fi/View/9088

Olen ideoinut seuraavan asian Sitran Kohti resurssiviisautta -hankkeeseen: http://www.sitra.fi/hankkeet/idea-grid-talot

Jyväskylä on varsin tasaista aluetta, joten en ole niin varma idean sopivuudesta Jyväskylään. Kuitenkin, ideani tulee Earthship-nimisistä ekotaloista, jotka hyödyntävät maan omaa lämmönvarastointikykyä ja passiivista auringonvaloa lämmitykseen. Tuo nimi on sitten patentoitu, joten käsitelkää tätä siitä erillisenä ideana.

Idea olisi rakentaa kerrostalo maahan kaivettuun kuoppaan niin, että osa seinistä on kokonaan maa-ainesta vasten. Mahdollisesti seinät joudutaan valmistetaan jostain lämpöä johtavasta materiaalista, jotta tuo varastoitunut lämpö myös johtuisi huoneistoihin. Voi olla, että talosta tulisi jopa liian kuuma, joten lämpötasapaino pitää suunnitella hyvin. En ole arkkitehti, joten tähän joudutte miettimään itse ratkaisut.

Väliseinät saattaa olla mahdollista tehdä kierrätysmateriaaleista. Ulkoseinät kuitenkin ovat normaaleista materiaaleista tehtyjä. Esimerkiksi nuo hiekalla täytetyt autonrenkaat kestävät yhden kerroksen rakennuksissa ulkonakin myrskyissä, joten seinien suojassa niitä voinee käyttää myös korkeammissa taloissa.

Taloon voidaan tulla sisään siltaa pitkin talon ylimpään kerrokseen. Täten ei joutuisi polkemaan ylämäkeen mentäessä ulos polkupyörällä. Ylimpään kerrokseen suunnitellaan hyvät tilat polkupyörien säilytykselle ja tähdätään tällä myös kuormapyörien käyttöön esimerkiksi ostoksia tehdessä. Autopaikkoja ei taloon tule lainkaan tai vain vähän.

Asuinhuoneet tehdään tarkoituksella pieniksi tiiviin kaupunkirakenteen aikaansaamiseksi, eikä niihin asenneta omia keittiöitä tai vaatteidenpesupaikkaa (omassa talossani on jo nyt pesutupa, joten tämä ei ole ennenkuulumatonta). Sen sijaan tällaiset kaikille tarpeelliset toimet, jotka eivät kuitenkaan vaadi yksityisyyttä, hoidettaisiin kokonaan yhteisissä tiloissa, joihin myöskin voidaan sitten hankkia isompia eriä kerralla toimintoja tekevät laitteistot, joten tässäkin voidaan varmaan saavuttaa energiatehokkuutta.

Talon julkisivua voisi yrittää saada hyvin käyttökelpoiseksi myös viljelylle rakentamalla talo sellaiseen suuntaan, jossa se saa auringonvaloa parhaiten ja tämä julkisivu olisi lasitettu. Nyt vähän englanninkielistä lainausta Wikipediasta, kun en uskalla suomentaa epätarkkuuksien välttämiseksi: ”To allow the sun to heat the mass of the Earthship, the solar-oriented wall is angled so that it is perpendicular to light from the winter sun. This allows for maximum exposure in the winter, when heat is wanted, and lesser exposure in the summer, when heat is to be avoided. Some Earthships, especially those built in colder climates, use insulated shading on the solar-orientated wall to reduce heat loss during the night (Reynolds 2000).”

Kaikki harmaa vesi otetaan talteen. Noita julkisivun viljelyksiä käytetään sitten luonnollisena harmaanvedenpuhdistamona; myöskin esimerkiksi vessan huuhteluun sitä voi käyttää. Käyttövettä voidaan kerätä myös sadevedestä, lumesta ja kondenssivedestä. Juomavesi puhdistetaan ennen käyttöönottoa.

Ilma rakennuksessa kiertää luonnollisesti. Sisään virtaa viileämpää ilmaa, joka lämmettyään johdatetaan ulos katon kautta. Sähkön suhteen pyrittäisiin myös mahdollisimman pitkälti omavaraisuuteen. Täten olisi käytettävä mahdollisimman paljon uusiutuvia energianlähteitä. On esitetty, että esimerkiksi junien akut voisivat toimia sähkön varastoinnissa pahoille päiville. Bioenergian käyttöä ainakin pitäisi harkita, kun kerran kerrostalo saattaisi olla jo riittävän iso lähde biojätteelle.

Suomessa on yksi Earthshipistä mallia ottava taloprojekti. Jouni Koistinen, joka on käsittääkseni sitä rakentamassa/rakentanut (en ole ihan varma), luennoi hankkeestaan aina silloin tällöin. Löysin ainakin yhden videon näistä luennoista: https://www.youtube.com/watch?v=I7SPvUPNALU Siitä on myös Facebook-ryhmä: www.facebook.com/EarthshipFinland Hänellä on myös innovaatioita, joita en tähän osannut laittaa, sähkön paikalliseen tuotantoon ja paikallisesti tuotetun höyryn käytöstä keittiöissä. Sekin säästäisi sähkön tarvetta.

Yleensä olen jättänyt kommenttien jätöt pois näistä kuukausikatsauksista, koska yleensä ne ovat aika lyhyitä, mutta tämä on pitkä ja ehkä vähän vaikeampaa löytää, joten laitan sen myös tähän. Olen kommentoinut Kestävän kehityksen strategiaryhmän raporttia ”Kestävän kehityksen periaatteet, osa 1″ http://www.kunnat.net/fi/tietopankit…eet-osa-1.aspx näin:

Aha! Tiesinhän, että ulkonäkö pettää. Lukiessani tuota paperia huomasin, että edelleen taustalla on talouskasvu-uskonto, eikä oikea halu puuttua ongelmiin. Kestävä kehitys on edelleen vihreän kapitalismin synonyymi poliittisessa jargonissa. Nyt yritän perustella tämän väitteeni:

Kohdassa 3c sanotaan ”Luonto-osaamisemme on kansainvälinen kilpailuetumme ja Suomen valtti.” Anteeksi, mutta että kansainvälinen kilpailuetu? Kilpailu on jo sinänsä uusliberaalin talousajattelun käsite, jolla tarkoitetaan mahdollisimman suurta myyntimäärää sivuvaikutuksista, kuten ympäristön tuhoutumisesta piittaamatta. Sitten tuo kansainvälisyys ei kuulu mitenkään kestävään kehitykseen myöskään, vaan tavarat pitäisi tuottaa lähellä, jotta vähennettäisiin kuljetusten tuottamia päästöjä. Pelkäänpä, että tuo kohta tarkoittaa myös turismin lisäämispyrkimyksiä, ja turismihan jo määritelmältään tarkoittaa ihmisten kulkemista paikasta toiseen, eli päästöjä.

4a-kohta lukee ”Suomi pystyy olemaan kestävästi menestyvä yhteiskunta, jos kykenemme ylläpitämään ja panostamaan korkeaan koulutukseen, osaamiseen ja innovaatioihin.”
Innovaatioita ei määritellä mitenkään tässä. Mikä tahansa innovaatio kun ei lähtökohtaisesti ole ympäristöystävällinen (tai noh, oikein mikään ei ole, mutta tarkoitan verrattuna nykyisessä käytössä oleviin tavaroihin, joista ihmiset eivät haluaisi luopuakaan). Parempi sananmuoto olisi ”ympäristöystävällisiin innovaatioihin”.

Sitten tuo korkea koulutus nykyisessä poliittisessa jargonissa tarkoittaa yleensä työnteon lisäämistä. Sekään ei välttämättä ole kestävää. Toki askeettisemmat työnteon muodot esimerkiksi kuljetuksessa olisivat ilmaston kannalta parempia, mutta harvemmin sellaista tarkoitetaan poliittisessa jargonissa. Jos halutaan kestävää kehitystä, työtä ei pitäisi tehdä ainoastaan talouskasvun takia. Uusi työnteon syy voisi tällöin olla ”Työtä tehdään vain, jos on joku, joka haluaa sitä tehdä omasta taloustilanteesta riippumattomasta tahdostaan”. Jos korkean koulutuksen syyksi toisaalta määriteltäisiin poliittinen osaaminen, se tarkoittaisi ihmisistä itsestään lähtevää halua estää kestämättömien päätösten tekemistä. Eli siis voitaisiin muuttaa tuo muotoon ”panostamaan korkeaan koulutukseen poliittisen vastavoiman luomiseksi”.

4c-kohta ilmaisee taustalla olevan talouskasvuajattelun kaikkein selvimmin: ”Osaamista tulee hyödyntää tehokkaasti: panostukset tutkimukseen ja kehitykseen näkyvät myös suomalaisina laadukkaina myyntituotteina ja –palveluina markkinoilla. Kestävän kasvumme ja kilpailukykymme on nojauduttava huippuosaamiseen.” Huomatkaa sana ”kasvumme”. Käsitykseni mukaan vaikkapa Kiina on nopeimpia talouskasvajia ja samalla isoimpia päästöjen aiheuttajia. Epäilisin jonkinlaista syy-seuraussuhdetta. Tätä ei kuitenkaan tällä kirjoituksella ollut tarkoitus todistaa, vaan se, että talouskasvuajattelu on tässäkin paperissa takana. Todistustaakka tämänvastaisesta kun on päätöstentekijöillä, jotka talouskasvua ajavat. Yritän kuitenkin jotain: Talouskasvu vaatii (fysiikan määritelmän mukaista) työtä ja työtä ei voi tehdä ilman energiahukkaa termodynamiikan toisen pääsäännön mukaan.

5. kohdan otsikko sisältää jo työretoriikan ytimen, työtä pitää olla kaikille. Työtä vaan on jo fyysisesti mahdotonta tehdä ilman energiahukkaa (termodynamiikan toinen pääsääntö). Tämän pitäisi jo riittää todistamaan sen, että työnteko ei ole kestävää. Toisaalta en sitäkään kiistä, että työllä ei voisi olla hyvinvointia parantavia vaikutuksia. Yleensä näin ei kuitenkaan ole, vaan ihmissuhteet ovat ne tärkeimmät tekijät työviihtyvyyteen. http://www.talouselama.fi/Tebatti/pu…arvoa/a2162570
Oma ehdotukseni uudesta työn määritelmästä tulikin jo esille.

Olen pitänyt ”Suorempaa demokratiaa”-lappua hatussani.

 
 
Toukokuu 2013
Uutena mittarina: Seuraan 15 hanketta (joista 7 päättynyttä) otakantaa.fi:ssä.
Toisena muutoksena: Aloitan tästä kuukaudesta lähtien kirjoittamaan ylös kaikkien asialista-kansalaisaloitteiden nimet, jotka allekirjoitan. Jotkut näin jo tekevät, enkä halua olla poikkeus. Ovat ne sentään sen verran merkittäviä, että ne ylittävät ilmoituskynnyksen. Mietin vielä, laitanko johonkin listaa ja perusteluja allekirjoittamattomista asialista-kansalaisaloitteista.Tässä kuussa olen allekirjoittanut asialista-kansalaisaloitteista:
* End Ecocide in Europe: A Citizens’ Initiative to give the Earth Rights
* Kansalaisaloite tasa-arvoisesta avioliittolaista Suomen nykyinen lainsäädäntö asettaa ihmiset eriarvoiseen asemaan. Vain nainen ja mies voivat avioitua keskenään. Rekisteröidyssä parisuhteessa olevilla pareilla on samat velvollisuudet muttei samoja oikeuksia. Tasa-arvoinen avioliittolaki takaisi jokaiselle oikeuden mennä avioliittoon riippumatta puolison sukupuolesta. Näin kaikki parit olisivat lain edessä yhdenvertaisia.
Eli siis vihdoin hyppäsin bandwagonin kyytiin. En ole ikinä mukana missään Facebook-buumeissa, koska pyrin ajattelemaan itsenäisesti (ja en ole Facebookissa kuin joitain ilmoituksia saadakseni).
* Kansalaisaloite vanhemmuuden kustannusten tasaamiseksi
Näinkin pitkään epäröin tämän allekirjoittamista, koska on aika epäselvää, millaisia muutoksia siitä seuraisi ja millaiset vaikutukset näillä muutoksilla ovat. Periaatteena aloite tosin kuulostaa hyvältä, joten annan eduskunnalle vallan pohtia, miten se toteutetaan.
* Joukkoliikenne maksuttomaksiLuen aina allekirjoittamieni asialista-kansalaisaloitteiden tekstit ja perustelut.

 

Olen allekirjoittanut 4 adressia.
Olen osallistunut 1 kyselytutkimukseen.

Olen pitänyt kahta asialista-kuntalaisaloitetta Kansalaistoiminnankeskus Matarassa allekirjoitettavina. Valtaelinten kokousten avoimuudesta kertova aloite toimii samalla samaisesta aiheesta järjestettävien mielenosoitusten tukijalistana ja sen voi myös allekirjoittaa näiden yhteydessä.

Olen pitänyt ”Vallan uusjako – sitovat kansanäänestykset käyttöön”-asialista-kansalaisaloitetta allekirjoitettavana pääkirjastossa ja Kansalaistoiminnankeskus Matarassa. Tästä kuusta lähtien ne eivät ole enää niissä.
Olen osallistunut ”Kansanäänestys Suomen eroamisesta Euroopan unionin jäsenyydestä”-asialista-kansalaisaloitteen pitämisestä allekirjoitettavana pääkirjastossa, Lohikosken pienkirjastossa, Huhtasuon kirjastossa, Halssilan lähikirjastossa ja Kansalaistoiminnankeskus Matarassa.
Olen osallistunut asialista-kansalaisaloitteen ”Toimenpidealoite perustulosta” pitämiseen pääkirjastossa, Huhtasuon kirjastossa, Vakiopaineessa ja Kansalaistoiminnankeskus Matarassa allekirjoitettavana. Flyereitä olen vienyt on näiden paikkojen lisäksi myös Lohikosken pienkirjastoon, Huhtasuon kirjastoon ja Halssilan lähikirjastoon.

Olen osallistunut 6 poliittiseen tapahtumaan.

 
Kesäkuu 2013

Seuraan 11 käynnissä olevaa hanketta otakantaa.fi:ssäOlen allekirjoittanut 2 adressia

Olen lähettänyt seuraavat palautteet koskien Jyväskylän kaupungin Internet-sivuja:
https://s-asiointi.jkl.fi/eFeedback/fi/View/10815

Olen osallistunut 1 kyselytutkimukseen

Olen osallistunut 4 poliittiseen tilaisuuteen

Olen pitänyt kahta asialista-kuntalaisaloitetta Kansalaistoiminnankeskus Matarassa allekirjoitettavina. Valtaelinten kokousten avoimuudesta kertova aloite toimii samalla samaisesta aiheesta järjestettävien mielenosoitusten tukijalistana ja sen voi myös allekirjoittaa näiden yhteydessä.

Olen osallistunut ”Kansanäänestys Suomen eroamisesta Euroopan unionin jäsenyydestä”-asialista-kansalaisaloitteen pitämisestä allekirjoitettavana pääkirjastossa, Lohikosken pienkirjastossa, Huhtasuon kirjastossa, Halssilan lähikirjastossa ja Kansalaistoiminnankeskus Matarassa.
Olen osallistunut asialista-kansalaisaloitteen ”Toimenpidealoite perustulosta” pitämiseen pääkirjastossa, Huhtasuon kirjastossa, Vakiopaineessa ja Kansalaistoiminnankeskus Matarassa allekirjoitettavana. Flyereitä olen vienyt on näiden paikkojen lisäksi myös Lohikosken pienkirjastoon, Huhtasuon kirjastoon ja Halssilan lähikirjastoon.

 
Heinäkuu 2013
Olen vastannut 1 kyselyyn
Olen allekirjoittanut 8 adressiaSeuraan 10 käynnissä olevaa hanketta otakantaa.fi:ssä.Olen osallistunut ”Kansanäänestys Suomen eroamisesta Euroopan unionin jäsenyydestä”-asialista-kansalaisaloitteen pitämisestä allekirjoitettavana pääkirjastossa.
Olen osallistunut asialista-kansalaisaloitteen ”Toimenpidealoite perustulosta” pitämiseen pääkirjastossa.

 

Olen allekirjoittanut seuraavat asialista-kansalaisaloitteet:
Kyllä me voimme – Laki sananvapauden ja yksityisyydensuojan kansainvälisestä turvaamisesta (Lex Snowden)

Olen osallistunut 1 poliittiseen tilaisuuteen.

Olen tehnyt seuraavanlaiset adressit:
* http://www.avaaz.org/en/petition/Avi…t_Lets_say_no/

Olen lähettänyt Ulkoasiainministeriölle seuraavanlaisen kysymyksen:

Tällainen aika järkyttävä paljastus oli Corporate Europe Observatoryn uutiskirjeessä:

German investigative TV programme ”Monitor” screened a piece about international investment law – a parallel legal system that corporations can use to take governments to court over policies they dislike. CEO’s Pia Eberhardt is interviewed in the video, produced by WDR.

https://www.youtube.com/watch?v=zXNQ8-7U0DM

Tuollaisia investointisopimuksia on ilmeisesti Suomellakin:

http://formin.finland.fi/public/defa…&culture=fi-FI

Minua kiinnostaisi tietää, että onko Suomen kansainvälisten sopimusten nojalla ulkomaisten yritysten mahdollista järjestää tuollaisia salaisia oikeudenkäyntejä. Oikeudenkäyntien, etenkin jos kyse on veronmaksajien varojen käytöstä, pitäisi lähtökohtaisesti olla avoimia. Jos tuota harrastetaan Suomessakin, niin se on uhka demokratialle ja järjestäytyneelle yhteiskunnalle. Siksipä toivottavasti tämä kysymys otetaan vakavasti ja ehkä aloittaisi jopa selvityksen, eikä vaan ohitettaisi jonkun mielipiteellä.

Kiinnostuneita varten tässä on saamani vastaus:

Hyvä Mikko Merikivi,

Suomella on useita kahdenvälisiä investointien edistämistä ja suojaamista koskevia sopimuksia, jotka sisältävät investoijalle mahdollisuuden nostaa sopimuksen nojalla kanne valtio-osapuolta vastaan joko kyseisen maan kansallisessa tuomioistuimessa tai kansainvälisessä välitystuomioistuimessa.

Sopimuspuoli voidaan kuitenkin haastaa vain siinä tapauksessa, että se on rikkonut sopimuksen velvoitteita. Se, että sijoittaja ei pidä sopimuspuolen lainsäädännöstä ei riitä kanteen nostamiseen. Yleensä kanne nostetaan siinä tapauksessa, että sopimuspuoli on ottanut vastoin sijoittajan tahtoa haltuunsa tälle laillisesti kuuluvaa omaisuutta ilman käypää korvausta.

Lähtökohtaisesti Suomenkin sopimukset ovat hiljaisia sen osalta miten avoimesti kansainvälinen välitystuomioistuin asian käsittelee. Suomen tavoitteena kuitenkin on, että välitystuomioistuinprosessit olisivat lähtökohtaisesti mahdollisimman avoimia huomioiden kuitenkin sen, että luottamuksellinen tai salainen informaation on pidettävä sellaisena.

On kuitenkin tärkeää huomioida, että useimmissa tapauksissa kanteen kohteena oleva valtio on se, joka haluaa pitää välitystuomioistuinprosessin luottamuksellisena tai salaisena, ei kanteen nostanut yritys tai sijoittaja.

Terveisin,

Kimmo Sinivuori

 
En lähtenyt inttämään mitään vastaan, mutta epäilen edelleen, että eivät Suomenkaan säädökset kovin porsaanreiättömiä ole. Tästä olen kirjoittanut tänne: http://www.muutos2011.fi/vb/entry.ph…asopimuksi-ssa
 
Elokuu 2013
Olen allekirjoittanut seuraavat asialista-kansalaisaloitteet:
* Lakialoite Kirkollisveron poistamiseksi Yrityksiltä ja yhteisöiltä
* Lakialoite vanhojen hylättyjen ohjelmistojen levityksen ja arkistoinnin mahdollistamiseksiOlen allekirjoittanut 2 adressia

 

Seuraan ja välillä osallistun 8 käynnissä olevaan hankeeseen otakantaa.fi:ssä.

Olen lähettänyt 1 valituksen.

Olen osallistunut 5 poliittiseen tilaisuuteen.

 
Syyskuu 2013

Olen allekirjoittanut 7 adressia.

Olen allekirjoittanut seuraavat asialista-kansalaisaloitteet:
* Kansalaisaloite asevelvollisuuden lakkauttamiseksi
* Lakialoite Geenimuunnellun raaka-aineen ilmoittamisvelvollisuudesta lopputuotteessa
* Rattijuopon aiheuttama kuolema lisätään lakiin Tappona.
* EU- ja ihmisoikeusloukkajat vastuuseen ja pois lainsäädäntö ja -käyttötehtävistä

Seuraan ja välillä osallistun 8 käynnissä olevaan hankeeseen otakantaa.fi:ssä.

Olen osallistunut 4 poliittiseen tilaisuuteen.

Lisää uusi kommentti

Filtered HTML

  • Www-osoitteet ja email-osoitteet muutetaan automaattisesti linkeiksi.
  • Sallitut HTML-tagit: <a> <em> <strong> <cite> <blockquote> <code> <sub> <sup> <s> <u> <ul> <ol> <li> <dl> <dt> <dd>
  • Rivit ja kappaleet päätetään automaattisesti.

Plain text

  • HTML-merkit ovat kiellettyjä.
  • Www-osoitteet ja email-osoitteet muutetaan automaattisesti linkeiksi.
  • Rivit ja kappaleet päätetään automaattisesti.