Olet täällä

Henkilökohtainen päästötaseeni

Huomautus 1.10.2015: Tämä sivu on toistaiseksi tauolla, koska a) varaan senkin ajan yliopisto-opiskeluun, ja b) en vielä ole keksinyt tapaa ottaa yliopisto-opintoja järkevästi huomioon.

Nämä ovat henkilökohtaiset kuukausittain laskemani kasvihuonekaasupäästöt, joita aiheutan lukuun ottamatta elintoimintojani. Metodologiaa ja lähteitä muutan aikaa myöten, joten kuukaudet eivät ole täysin vertailukelpoisia keskenään.

 

Vertailun vuoksi: Suomalaisten kulutusmenojen pääryhmittäiset kasvuhuonekaasupäästöt kulutusyksikköä kohti tulodesiileittäin 2012, kilogrammoina:

Lähde: Kulutustutkimus 2012. Tilastokeskus. Saantitapa: Tieto&trendit – talous- ja hyvinvointikatsaus, http://tietotrendit.stat.fi/mag/admin/r/8/92/

Desiili rajaa 10 %, 20 %, 30 %, ... havaintoarvoista alapuolelleen. Esim. 9. desiili on arvo, jota pienempiä on 90 % havainnoista. Desiilit on laskettu kotitalouksista kulutusyksikköä kohti laskettujen, käytettävissä olevien tulojen perusteella. Yksi aikuinen on yksi kulutusyksikkö. Muut kotitalouden 14 vuotta täyttäneet henkilöt ovat kukin 0,5 kulutusyksikköä ja 0–13-vuotiaat lapset ovat kukin 0,3 kulutusyksikköä.


Vedenkulutus:

Vuonna 2013 olen joka kuukausi käyttänyt kylmää vettä noin 1568 litraa ja lämmintä 735 litraa.


Materiaalijalanjälki

Perustuu lähteeseen [5].

Materiaalijalanjäljen määrittelen seuraavasti: "Luonnonvarojen kokonaiskäyttö (Total Material Requirement), suorien materiaalipanosten (DMI) ja niihin liittyvien piilovirtojen (HF) summa."

Elokuu 2015: 1137 kg.

Arvion luotettavuudesta vielä muutama sanaa: Tarkistuslasku elokuulta 2015 kasvihuonekaasupäästöistäni ainoastaan lähteen [5] metodia käyttäen antoi tulokseksi 410 kg, kun taas oma huomattavasti yksityiskohtaisempi laskuni antoi tulokseksi 341 kg. On siis oletettavaa, että myös materiaalijalanjäljen ja energiankulutuksen arviot ovat jonkin verran yläkanttiin, vaikkakaan tuskin ihan hirveän kaukana oikeasta.

Ekologisesti kestävä taso materiaalijalanjäljelle olisi 8000 kg luonnonvaroja henkilöä kohti vuodessa (EI siis kuukaudessa) ja keskivertosuomalaisen materiaalijalanjälki on 40 500 kilogrammaa. Lähde: Hirvilammi T, Laakso S, Lettenmeier M. Kohtuuden rajat? Yksin asuvien perusturvan saajien elintaso ja materiaalijalanjälki. Helsinki: Kela, Sosiaali- ja terveysturvan tutkimuksia 132, 2014. 134 s. ISBN 978-951-669-947-2 (nid.), ISBN 978-951-669­-948-9 (pdf ).


Energiankulutus

Perustuu lähteeseen [5].

Elokuu 2015: 4926 MJ


Vuoden 2015 kasvihuonekaasupäästöt tarkemmin

 

 

Yhteensä: 341 kg CO2-ekv., josta ruokaa 194.3 kg CO2e, sähköä 50.4 kg CO2e, lämmitystä 55 kg CO2e, matkustusta 8.9 kg CO2e, tavaran ostamista 19.7 kg CO2e ja muuta 12.9 kg CO2e.

Suomalainen keskimäärin (vuosi 2013 ilman LULUCF-sektoria): 922 kg CO2-ekv. Lähteet: Tilastokeskus ja väestörekisterikeskus

Näin paljon olen kierrättänyt [5]: Sekajätettä 48 litraa, biojätettä 11 litraa, kartonkia 60 litraa, pienmetallia 10 litraa, paperia 0 litraa. Massoista en ole varma, sillä käytän vain henkilövaakaa, joka ei edes rekisteröi tuollaisia.

Muutoksia aiempaan:

  • Kategoria "Kodin ulkopuolella syöminen (arviolta 4 kg CO2-ekv/kg)" on lisätty.

 

 

Yhteensä: 351 kg CO2-ekv., josta ruokaa 180.5 kg CO2e, sähköä 50.4 kg CO2e, lämmitystä 55 kg CO2e, matkustusta 1.6 kg CO2e, tavaran ostamista 50.2 kg CO2e ja muuta 12.9 kg CO2e.

Suomalainen keskimäärin (vuosi 2013 ilman LULUCF-sektoria): 922 kg CO2-ekv. Lähteet: Tilastokeskus ja väestörekisterikeskus

Isoimmat investoinnit: Mikrofonijalusta.

Näin paljon olen kierrättänyt [5]: Sekajätettä 72 litraa, biojätettä 15 litraa, kartonkia 90 litraa, pienmetallia 20 litraa, paperia 4 litraa. Massoista en ole varma, sillä käytän vain henkilövaakaa, joka ei edes rekisteröi tuollaisia.

 

 

Yhteensä: 314 kg CO2-ekv., josta ruokaa 186.8 kg CO2e, sähköä 50.4 kg CO2e, lämmitystä 55 kg CO2e, matkustusta 1.6 kg CO2e, tavaran ostamista 6.9 kg CO2e ja muuta 12.9 kg CO2e.

Suomalainen keskimäärin (vuosi 2013 ilman LULUCF-sektoria): 922 kg CO2-ekv. Lähteet: Tilastokeskus ja väestörekisterikeskus

Näin paljon olen kierrättänyt [5]: Sekajätettä 48 litraa, biojätettä 10 litraa, kartonkia 60 litraa, pienmetallia 10 litraa, paperia 8 litraa. Massoista en ole varma, sillä käytän vain henkilövaakaa, joka ei edes rekisteröi tuollaisia.

 

 

Yhteensä: 283 kg CO2-ekv., josta ruokaa 146.1 kg CO2e, sähköä 50.4 kg CO2e, lämmitystä 55 kg CO2e, matkustusta 12.8 kg CO2e, tavaran ostamista 5.9 kg CO2e ja muuta 12.9 kg CO2e.

Suomalainen keskimäärin (vuosi 2013 ilman LULUCF-sektoria): 922 kg CO2-ekv. Lähteet: Tilastokeskus ja väestörekisterikeskus

Näin paljon olen kierrättänyt [5]: Sekajätettä 64 litraa, biojätettä 13 litraa, kartonkia 30 litraa, pienmetallia 0 litraa, paperia 8 litraa. Massoista en ole varma, sillä käytän vain henkilövaakaa, joka ei edes rekisteröi tuollaisia.

Muutoksia aiempaan:

  • Jäteveden puhdistus on lisätty laskelmiin.
  • Vähensin ravintolakäyntien päästökertoimen arviota 6:sta 5:een.

 

 

Yhteensä: 361 kg CO2-ekv., josta ruokaa 199.6 kg CO2e, sähköä 50.4 kg CO2e, lämmitystä 55 kg CO2e, matkustusta 12.9 kg CO2e, tavaran ostamista 33.8 kg CO2e ja muuta 9.5 kg CO2e.

Suomalainen keskimäärin (vuosi 2013 ilman LULUCF-sektoria): 922 kg CO2-ekv. Lähteet: Tilastokeskus ja väestörekisterikeskus

Näin paljon olen kierrättänyt [5]: Sekajätettä 64 litraa, biojätettä 10 litraa, kartonkia 60 litraa, pienmetallia 10 litraa, paperia 8 litraa. Massoista en ole varma, sillä käytän vain henkilövaakaa, joka ei edes rekisteröi tuollaisia.

 

 

Yhteensä: 507 kg CO2-ekv., josta ruokaa 241.6 kg CO2e, sähköä 50.4 kg CO2e, lämmitystä 58 kg CO2e, matkustusta 15.7 kg CO2e, tavaran ostamista 131.5 kg CO2e ja muuta 9.5 kg CO2e.

Suomalainen keskimäärin (vuosi 2013 ilman LULUCF-sektoria): 922 kg CO2-ekv. Lähteet: Tilastokeskus ja väestörekisterikeskus

Isoimmat investoinnit: Pieni pöytä

Näin paljon olen kierrättänyt [5]: Iso röykkiö irroitettuja julisteita, joita en erittele, koska eivät ole varsinaisesti omiani. Sekajätettä 80 litraa, biojätettä 8 litraa, kartonkia 30 litraa, pienmetallia 0 litraa, paperia 8 litraa. Massoista en ole varma, sillä käytän vain henkilövaakaa, joka ei edes rekisteröi tuollaisia.

 

 

Yhteensä: 982 kg CO2-ekv., josta ruokaa 194.3 kg CO2e, sähköä 50.4 kg CO2e, lämmitystä 58 kg CO2e, matkustusta 9.4 kg CO2e, tavaran ostamista 660 kg CO2e ja muuta 9.5 kg CO2e.

Suomalainen keskimäärin (vuosi 2013 ilman LULUCF-sektoria): 922 kg CO2-ekv. Lähteet: Tilastokeskus ja väestörekisterikeskus

Isoimmat investoinnit: Uusi näyttö. Vanha lakkasi toimimasta, joten oli pakko ostaa uusi aika kiireellä.

Näin paljon olen kierrättänyt [5]: Sekajätettä 48 litraa, biojätettä 10 litraa, kartonkia 30 litraa, pienmetallia 10 litraa. Massoista en ole varma, sillä käytän vain henkilövaakaa, joka ei edes rekisteröi tuollaisia. Lisäksi vein vanhan näytön pakkauksineen sekä kahdet rikkinäiset kuulokkeet Giganttiin. En huomannut testata niiden massoja.

Muutoksia aiempaan:

  • Ravintoloissa syömäni annoskoon arviota on nostettu.
  • Ravintoloiden ruuan hiilijalanjäljen arviota on hieman laskettu.
  • Joitain uusia esimerkkejä päästökategorioihin kuuluvista raaka-aineista

 

 

Yhteensä: 428 kg CO2-ekv., josta ruokaa 175.6 kg CO2e, sähköä 50.4 kg CO2e, lämmitystä 58 kg CO2e, matkustusta 1.5 kg CO2e, tavaran ostamista 133 kg CO2e ja muuta 9.5 kg CO2e.

Suomalainen keskimäärin (vuosi 2013 ilman LULUCF-sektoria): 922 kg CO2-ekv. Lähteet: Tilastokeskus ja väestörekisterikeskus

Isoimmat investoinnit: Taulutietokone, tuore. Ajattelin, että voin vaikka lukea sillä sängyllä ollessani. Se kun on luultavasti huomattavasti vähemmän virtaa kuluttava kuin pöytätietokone, niin se tullee myös päästöjä vähentäväksi investoinniksi, vaikka se ei ollutkaan ostopäätöksen syy.

 

Huomautukset:

Asun veljeni kanssa samassa asunnossa. Sellaisista kohteista, joista ei ole yksilöityjä päästöjä laskettavissa, lasken keskimääräisen per henkilö -kulutuksen.

Luetellut ruoka-aineet ovat esimerkkejä siitä, mitä katson kyseisiin kategorioihin kuuluvan.

Osa ruokien päästökertoimista on yhdistelty, jotta ihan hirveän monesta eri kertoimesta ei tarvitsisi pitää kirjaa.

Muissa tapauksissa kuin ravintolaruuissa en huomioi tuotteiden koko elinkaarta, koska ruuanvalmistuksen päästöt esimerkiksi tulee jo laskettua sähkölaskuun. Lähteiden puutteellisuuksien vuoksi on hankala valita juuri oikeita päästökertoimia, mutta parhaat olisivat ennen kotiinviemistä kertyneet päästöt ja Suomen oloissa tehdyn tutkimuksen mukaan.

1. Ravintolaruokien päästökerroin on arvio jostain hypoteettisesta keskimääräisestä ruuasta, jota siellä söisin, ja jossa poikkeuksellisesti otetaan huomioon koko tuotteen elinkaari. Kotona valmistettavassa ruuassahan ruuanvalmistuksen päästöt lukeutuvat pitkälti sähkönkäyttöön, kuljetus matkustukseen, ja jätteiden päästöt ovat omana kategorianaan (eivät tosin tammikuulta 2015).
2. Asunto-osakeyhtiön tasekirjassa mainittiin lämmityksestä lukuja yksiköllä kWh /Rm3 /v, jonka epäilin tarkoittavan kilowattitunteja huonekuutiometriä kohden vuodessa.
3. Internetin käytön päästöjen arviointia varten laskin keskimääräisen ihmisen käytön päästöt seuraavaa lähdettä hyödyntäen. On toki niin, että kaikilla ei ole pääsyä Internettiin, mutta toisaalta suuri osa kaistankulutuksesta on erilaisten bottien syytä. http://www.thehindu.com/sci-tech/energy-and-environment/internet-emits-830-million-tonnes-of-carbon-dioxide/article4279734.ece
4. Perustuu vuotuiseen keskiarvoon sähkönkulutuksestani. Tällä hetkellä biopolttoaineiden päästökerroin on 0, josta olen itse vähän kriittinen, mutta tämä on sentään virallinen päästökerroin, eli "kaikki muutkin" käyttävät sitä. Lisäksi en välttämättä osaa itse arvioida, mikä biopolttoaineiden päästökerroin tulisi olla. 5. Jätteestä syntyviä päästöjä en ole laskenut mukaan, sillä sen osuus olisi häviävän pieni. Täältä löytyy jotain päästökertoimia: http://ilmastolaskuri.fi/web/storage/files/jatekertoimet_tausta_05072013.pdf 6. Perustuu omaan vedenkulutukseeni, Nenäinniemen jätevedenpuhdistamon tulovirtaamaan (täältä: http://www.js-puhdistamo.fi/uploads/files/JSP-2014_vuosikertomus.pdf), jätevedenpuhdistuksen päästöihin Jyväskylässä (täältä: http://www.jyvaskyla.fi/instancedata/prime_product_julkaisu/jyvaskyla/embeds/jyvaskylawwwstructure/54244_CO2-raportti_Jyvaskyla_12042012.pdf), sekä Jyväskylän asukaslukuun ja Nenäinniemen jätevedenpuhdistamon piirissä olevien asukkaiden määrään. 5. SUOMEN YMPÄRISTÖ 20 | 2009. Suomen kansantalouden materiaalivirtojen ympäristövaikutusten arviointi ENVIMAT-mallilla. https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/38010/SY20_2009_Suomen_kansantalouden_materiaalivirtojen.pdf

Lähteitä päästökertoimille:

  • Ruokaan sekä matkustukseen liittyviä hiilijalanjälkiä saatu täältä: http://ilmastodieetti.fi/Ilmastodieettilaskurin-perusteet_2010-04-23.pdf
  • Ruokaan liittyviä hiilijalanjälkiä saatu täältä: http://ufs.ggcampaigns.com/fi-fi/co2-laskin/
  • Sähkön ja lämmön hiilijalanjäljet perustuvat tähän: http://www.jyvaskylanenergia.fi/je-yhtiot/yhteiskuntavastuu/ymparistovaikutukset
  • Elokuusta 2015 lähtien käytän seuraavaa lähdettä useimpien ei-elintarvike-hyödykkeiden kasvihuonekaasupäästöjen arviointiin: SUOMEN YMPÄRISTÖ 20 | 2009. Suomen kansantalouden materiaalivirtojen ympäristövaikutusten arviointi ENVIMAT-mallilla. https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/38010/SY20_2009_Suomen_kansantalouden_materiaalivirtojen.pdf
  • Elektriniikkaostosten hiilijalanjäljet perustuvat osittain tähän: http://shrinkthatfootprint.com/ipad-mini
  • Näytöt: http://www.goodcampus.org/files/files/57-LCA_of_computing_equipment_v7_final_June_2011.pdf
  • Hammasharjat: http://www.treehugger.com/green-food/ask-pablo-does-recycling-your-toothbrush-really-make-a-difference.html
  • Saippua (käytän tätä kaikkiin saippuatyyppeihin, kun niitä ei löytynyt eriteltynä): http://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S2212371713000048
  • Ja tietysti omaa arviointiani on käytetty runsaasti.

Kommentit

Ihan hyviä pointteja pakko myöntää.

 

 

MODEERAUS: Aiheeseen liittymätön linkki ja linkkiä korjannut seuraava viesti poistettu. Sääntöjen mukaan vähämerkityksisten asioiden käsittelyä voidaan rajoittaa.

Lisää uusi kommentti

Filtered HTML

  • Www-osoitteet ja email-osoitteet muutetaan automaattisesti linkeiksi.
  • Sallitut HTML-tagit: <a> <em> <strong> <cite> <blockquote> <code> <sub> <sup> <s> <u> <ul> <ol> <li> <dl> <dt> <dd>
  • Rivit ja kappaleet päätetään automaattisesti.

Plain text

  • HTML-merkit ovat kiellettyjä.
  • Www-osoitteet ja email-osoitteet muutetaan automaattisesti linkeiksi.
  • Rivit ja kappaleet päätetään automaattisesti.