Olet täällä

Tiivistelmäni paperista Political Resource Allocation: Benefits and Costs of Voter Initiatives

Käyttäjän Mikko Merikivi kuva
Julkaistu: 13.12.2014 9:46

Tämä on tiivistelmäni ja joitain Suomen tilannetta koskevia kommentteja John G. Matsusakan ja Nolan McCartyn paperista Political Resource Allocation: Benefits and Costs of Voter Initiatives, The Journal of Law, Economics & Organization, V17 N2.

Paperi esittää mallin siitä, miten menettelyn kansanäänestykseen johtavasta kansalaisaloitteesta olemassaolo; päätöksentekijöiden ideologisuus tai oman edun tavoittelu (yritykseni selittää agency problem suomeksi); sekä epätäydellinen informaatio kansan mieltymyksistä vaikuttavat kansan tahdon mukaisten päätösten tekemiseen. Osia mallista testataan empiirisesti paperin loppupuoliskossa.

Mallin mukaan:

Kun päätöksentekijät pyrkivät noudattamaan kansan tahtoa päätöksissään, äänestäjälle ei ole ikinä haittaa siitä, että kansanäänestykseen johtava kansalaisaloite on saatavilla. Tämä johtuu siitä, että kansanedustaja käyttää kansalaisaloite ja -äänestys -menettelyä antamaan äänestäjille toisen vaihtoehdon, mikä johtaa lähempänä mediaaniäänestäjän ideaalia olevaan päätökseen. Mitä vähemmän varmaa informaatio äänestäjien mieltymyksistä on, sitä paremmaksi kansalaisaloite ja -äänestys -menettely muuttuu suhteessa puhtaan edustukselliseen järjestelmään.

Kun päätöksentekijöillä on oma tahtotilansa millainen päätös tulee tehdä, kansalaisille kansalaisaloite ja -äänestys on vähintään yhtä hyvä kuin puhtaan edustuksellinen järjestelmä, paitsi jos kansanedustaja on maltillinen (moderate), intressiryhmä on ekstremistinen ja äänestäjien mielipiteet ovat melko varmoja. Tässä tapauksessa kansanedustajan kannattaa muuttaa kantaansa sellaiseksi, että kansalaisaloitetta ei tehdä. Täten kansalaisaloite- ja äänestys -menettely voi johtaa maltillisen edustajan tekemään ekstremistisempiä päätöksiä sen lisäksi, että ei anna kansalaisille toista vaihtoehtoa. Toisaalta ekstremististen edustajien täytyy valita maltillisempi linja, kun heitä uhkaa maltillisen intressiryhmän tekemä aloite.

Ainakin hypoteettisella tasolla siis on tilanteita, joissa kansanäänestykseen johtava kansalaisaloite menettelytapana voikin olla kansan etujen vastainen. En kuitenkaan tältä pohjalta menisi lyttäämään ajatusta suoremmasta demokratiasta, sillä monissa kyselyissä ja uutisissa on jo käynyt ilmi, miten huonosti Suomen demokratia toimii, jossa tapauksessa tuon mallin mukaan ainakin pitäisi olla etua suoremmasta demokratiasta. Ja mikäli osa kansanedustajista pyrkii tosiaan ajamaan kansan etua, niin se lisää suoran demokratian tuottamaa etua mallin mukaan.

Empiirisiä havaintoja saatiin, että isompi allekirjoitusten vaatimuksen määrä ja geografiset vaatimukset allekirjoitusten määrästä vähensivät tehtyjen kansalaisaloitteiden määrää. Keruuajalla ei ollut tilastollista merkitystä. Isompien populaatioiden osavaltiot, sekä tasaisempi jakauma maaseudun ja kaupunkien välillä nostivat kansalaisaloitteiden määrää. Tuloerot eivät vaikuttaneet tilastollisesti merkittävästi kansalaisaloitteiden määrään. Etnisellä jakaumalla ei ollut tilastollista merkitystä.

Havaittiin myös, että osavaltiot, joissa kansalaisaloite ja -äänestys on käytössä, käyttivät keskimäärin tilastollisesti merkittävän $70.24 henkilöä kohti vähemmän kuin puhtaan edustukselliset osavaltiot.

Epätäydellinen tieto kansalaisten mielipiteistä vähensi rahankäyttöä osavaltioissa, joissa kansalaisaloite ja -äänestys oli käytössä.

Kommentit

Lisää uusi kommentti

Filtered HTML

  • Www-osoitteet ja email-osoitteet muutetaan automaattisesti linkeiksi.
  • Sallitut HTML-tagit: <a> <em> <strong> <cite> <blockquote> <code> <sub> <sup> <s> <u> <ul> <ol> <li> <dl> <dt> <dd>
  • Rivit ja kappaleet päätetään automaattisesti.

Plain text

  • HTML-merkit ovat kiellettyjä.
  • Www-osoitteet ja email-osoitteet muutetaan automaattisesti linkeiksi.
  • Rivit ja kappaleet päätetään automaattisesti.