Olet täällä

Talousjärjestelmäni, versio 1

Käyttäjän Mikko Merikivi kuva
Julkaistu: 2.8.2013 0:00
Nyt kun olen miettinyt vähän, miten voitaisiin tehdä talous, joka mahdollistaa helpon mutta vaatimattoman elämäntavan kenties immateriaalisempia asioita tekeville varten; ympäristölle vähärasitteisen, mutta tuottavan, elämäntavan; ja vielä erittäin kilpailullisen elämäntavan yhteiskuntaa kehittämään ja tämä kaikki vielä jotenkin kestävällä tavalla harmoniassa ja joustavasti, päädyin tällaiseen malliin. Kertokaa, mitä ajattelette tästä.

 

Järjestelmä vaatii kaksi valuuttajärjestelmää, paikallisvaluuttoja (maanlaajuinen tai mahdollisesti vielä paikallisemmat) ja globaalin maailman kanssa yhteensopivan valuutan. Ai jooh, ja eurosta täytyy luopua, sillä euroalueeseen kuuluvat eivät voi mm. luoda omaa rahaansa.

Käsittelenpä kolme osaa taloudesta järjestyksessä vähiten energiaintensiivisestä eniten energiaintensiiviseen.

Perustulo

Talouden ensimmäinen osa-alue on ehdoton perustulo, joka rahoitetaan enimmäkseen paikallisvaluutan luomisella suoraan kansalaisten tileille valtionpankkien kautta. Kyllä vaan, pankit täytyy julkistaa tätä talousjärjestelmää varten, jotta varmistettaisiin inflaatiottomuus paikallisvaluutassa ja pystyttäisiin säätelemään globaalin maailman kanssa yhteensopivan valuutan arvoa. Tästä kuitenkin myöhemmin. Perustulon oletussuuruus ja kaava, jolla se vähenee työttömyyden kasvaessa päätetään päätöksentekoelimessä, jonka poliittinen järjestelmä on valinnut parhaaksi (itse suosisin suoran demokratian menettelyjä, sillä tämä on kaikkia kansalaisia erittäin selvästi koskeva asia). Oletussuuruutta, eli miten iso perustulo olisi siinä tilanteessa, jossa on 100% työttömyys, ei siis sidottaisi mihinkään hintaindekseihin tai muihin sellaisiin, koska paikallisvaluutan ostovoiman oletetaan pysyvän tasaisena. Siinä tapauksessa, jossa se ei kuitenkaan pysy tasaisena, päätäntäelimillä on mahdollisuus korjata tilannetta. Työttömyyteen perustulon arvo sidottaisiin, jotta ei olisi mitään mahdollisuutta siihen, että yhteiskunta kaatuisi töiden tekemättömyyteen. Perustulon lisäksi todennäköisesti (ainakin minun kannattamassani mallissa) olisi jotain tärkeimpiä hyvinvointipalveluja, kuten ilmainen perusterveydenhuolto, jotta tasavertaisuus säilyisi riippumatta mm. henkilön terveydentilasta.

Miksi perustulo tarvitaan? No koska tämä on edes lähellä nykyistä suomalaista mallia, jossa kaikki saavat elannon. Muutos nykyjärjestelmään olisi liian iso, mikäli en ehdottaisi lähellä vastaavaa olevaa järjestelmää. Tämä on tärkeää siksi, että kulttuurista ja poliittisesta ilmapiiristä riippuen päätökset koetaan eri tavalla.[1] Nimenomaan perustulo on siitä hyvä, että ensinnäkin sillä on korkea suosio suomalaisten keskuudessa[2], se täyttää tasapuolisuuden kriteerit ja on aukoton järjestelmä, eli missään tilanteessa ihminen ei voisi jäädä ilman tuloja tai joutuisi kannustinloukkuihin. Perustulolla eläjien odotetaan tekevän jotain immateriaalista ei tavanomaisesti työksi luokiteltua asiaa, mutta jolla on kuitenkin arvoa yhteiskunnalle. Ja vaikka he eivät tekisikään mitään sellaista, niin voisin olettaa, että perustulon suuruutta ei määrättäisi niin isoksi, että sillä eläjiä ei voitaisi sietää. Yhteiskunnan ”ulkopuolellakin” eläminen pitäisi mielestäni olla myös mahdollista halukkaille. Vaihtoehtojen määrän nimittäin on teoretisoitu olevan se syy, miksi GDP korreloi niin hyvin ilmoitetun onnellisuuden kanssa, vaikkakaan tätä teoriaa en tiedä olevan testattu vielä.

Perustulo antaisi sellaisen turvaverkon, että paljon mitään lisäsääntelyä työehtoihin ei tarvitse pakottaa, ainoastaan Sveitsin malliin 3 kuukauden irtisanomisajan palkanmaksuvelvoite, ja loput ehdot olisivat osapuolten sopimia. Tästä asiasta on kirjoittanut JooJoo täällä [3]. Tätä perustelisin näin: Kun irtisanominen on vaikeaa, ihmisten ottaminen töihin on iso riski yritykselle. Tämän takia ainoastaan kaikkein varmimmin paahtavat ihmiset päästetään töihin ja myös tarkoittaa pienempää määrää tekemässä töitä, joten työt kasautuvat pienelle määrälle paahtavia ihmisiä. Pienellä sääntöviidakolla toki laiskimmat ihmiset pystytään potkimaan helposti pihalle, mutta periaatteessahan tämä on markkinoiden toiminnan kannalta vain tehokasta, ja kuten noista Sveitsin työttömyysluvuista näkee, ihmiset kyllä löytävät lopulta työn. Lisäksi perustulo antaa jonkin verran neuvotteluvoimaa, eli ihan ensimmäistä työtä ei tarvitse ottaa vastaan, vaikka mitään muuta työllisyysturvaa ei olisikaan.

Paikallisvaluutat
Poliittinen järjestelmä päättää sopivan paikallisuusasteen paikallisrahoille, eli miten monta erilaista niitä on ja tästä seuraten miten isoilla alueilla niitä käytetään. Globaaliin rahajärjestelmään suoraan sitoutumaton paikallisvaluutta tekee ensinnäkin taloudesta hyvin kestävän globaalin rahajärjestelmän heilahteluille ja toisekseen kannustaa pitämään kuljetukset paikallisvaluutan alueen sisäisinä mahdollisesti säästäen resursseja. Paikallisvaluutalla ensisijaisesti käytäisiin kauppaa elintarvikkeista ja palveluista, kun taas teollisuus (tarkka määritelmä olisi poliittinen kysymys) laitettaisiin globaalilla valuutalla tehtäväksi. Paikallisvaluuttaa käyttävät yritykset eivät joutuisi kovin suuren tarkkailun kohteeksi pienen kokoluokan ja mahdollisesti paikallista toimintaa kannustamaan haluavan politiikan takia. Veroja joutuu kyllä keräämään, jotta inflaatio pysyisi kurissa. Tämä tapahtuisi luultavasti arvonlisäverona, koska se on aika varmaksi testattu ja tuottoisa verotusjärjestelmä, sekä päättäjien halutessa myös joillain haittaveroilla, vaikka se kyllä sotiikin vähäisen byrokratian ajatusta vastaan.

Miksi paikallisvaluuttoja pitäisi olla? Niiden toiminnasta on ihan olemassaolevia teorioita ja kokeiluja, katso [4]. Paikallisvaluutta ainakin parantaa yhteisöllisyyttä, työllisyyttä, sekä tiedon, taitojen ja ajan käyttöä. Öljyriippuvuus saattaa laskea ajomatkojen vähetessä, vaikka kokonaisenergiankäyttö ei välttämättä, koska työtä tehdään enemmän. Se myös saattaisi laittaa enemmän ihmisiä saman työn ääreen, jonka ainakin maanviljelyssä on havaittu parantavan satoa per hehtaari.[5]

Globaali valuutta
Tällä tasolla toimivien yritysten pitää rekisteröityä teollisiksi. On poliittisesti määritellyt kriteerit, joilla on pakko ilmoittautua teolliseksi, mutta tämä voi tapahtua myös vapaaehtoisesti yritykseltä, joka vaikkapa haluaa globaaleille markkinoille, vaikka ei muuten kuuluisikaan teollisuuden piiriin. Verotus on varmaan arvonlisävero, haittaverot ja regressiivinen tuloverotus (olen MUUTTANUT MIELTÄNI regressiivisen verotuksen osalta, katso kommentit. Seuraava selitys on vain historiallisista syistä jätetty). Regressiivinen siksi, että se kannustaisi vielä paremmin tuottavuuteen kuin tasa- tai progressiivinen verotus. Bruttokansantuotetta, jonka yhteys onnellisuuteen on jo aika monessa tutkimuksessa jo ilmennyt, parempi tuottavuus oletettavasti parantaa. Veroilla, joiksi kelpaavat sekä globaali että paikallisvaluutta, varoitetaan julkiset palvelut. Tällä tasolla myös on paljon enemmän sitä byrokratiaa, jonka edut näkyvät mm. suomalaisessa tuotteiden turvallisuudessa ja kuluttajansuojassa. Aloituspääoma yrityksille voidaan lainata valtionpankeista. Valtionpankkien tärkeä tehtävä on myös säädellä rahan arvoa, jolla voidaan määrittää haluttu paikallisten ja globaalien yritysten keskinäinen suhdeluku.

Mahdollisia ongelmia
* Paikallisvaluutta on kuitenkin jonkin verran yhteydessä globaaliin valuuttaan, sillä luultavasti paikalliset eivät lakkaisi käyttämästä vaikkapa polttoainetta tai työvälineitä. Siksi siinä saattaa esiintyä myös inflaatiota, vaikka järjestelmä ei sisäisesti sitä aiheutakaan.
* Perustulon vaikutuksista tiedetään edelleen liian vähän. Noh, enpä minä tätä kovin tieteellisesti kirjoittanutkaan, kunhan vaan pohdin. Hallitsemattomaan väestönkasvuun se tuskin johtaa, kuten ei mikään muukaan sosiaaliturvan uudistus tähän mennessä.
* Rikollisuus tai järjestelmän hyväksikäyttö paikallisvaluuttatasolla. Sitä nimittäin ei pyritä paljon tarkkailemaan. Kuitenkin, uskoisin saavutetut hyödyt olevan suuremmat kuin mahdolliset haitat. Yhteiskuntamme on jo ehkä vähän liiankin byrokraattinen ja kansalaisiaan valvova, jolloin usko tavallisiin ihmisiin saattaa olla jo kadonnut.
* Paikallisvaluuttojen ja globaalin valuutan vaihtokelpoisuutta en ole ihan loppuun asti miettinyt. Tuskin sellainen pystyisi viemään paikallisrahaa sille tärkeästä kierrosta yhtään sen todennäköisemmin kuin joku jemmaisi sitä tavalliseen tapaan. Vaihtokelpoisuus olisi myös hyvä, mikäli matkustelee ympäri maata usean paikallisvaluutan piirissä. Pieni mahdollisuus on, että vaihtokelpoisuus veisi paikallisuuden ideaa. Noh, kuka näistä ottaa sitten selvää.

1 “Inequality and Happiness: Are Europeans and Americans Different?” Journal of Public Economics 88 (2004): pp. 2009–42
2 http://www.hs.fi/kotimaa/Kolme+nelj%…a1365218116774
3 http://www.muutos2011.fi/vb/entry.ph…-0-1-Utopiaako
4 https://en.wikipedia.org/wiki/Local_currency
5 World Development, Volume 38, Issue 1, January 2010, Pages 88–97, Reconsidering Conventional Explanations of the Inverse Productivity–Size Relationship

Lisää uusi kommentti

Filtered HTML

  • Www-osoitteet ja email-osoitteet muutetaan automaattisesti linkeiksi.
  • Sallitut HTML-tagit: <a> <em> <strong> <cite> <blockquote> <code> <sub> <sup> <s> <u> <ul> <ol> <li> <dl> <dt> <dd>
  • Rivit ja kappaleet päätetään automaattisesti.

Plain text

  • HTML-merkit ovat kiellettyjä.
  • Www-osoitteet ja email-osoitteet muutetaan automaattisesti linkeiksi.
  • Rivit ja kappaleet päätetään automaattisesti.