Olet täällä

Suoremman demokratian paremmuudesta

Käyttäjän Mikko Merikivi kuva
Julkaistu: 10.12.2014 14:00

Tavoittelen mallia, jossa edustuksellisen demokratian rinnalla toimii suoria kansalaisvaikuttamisen mahdollisuuksia, eli suoran demokratian menettelyjä. Tässä kirjoituksessa pyrin vertailemaan tällaista järjestelmää (helppouden vuoksi kutsun sitä "suoraksi demokratiaksi") puhtaan edustukselliseen.

Kansanäänestyksissä 95% todennäköisyydellä enemmistö hyötyy enemmän kuin vähemmistö häviää. (Eli M. Noam, The Efficiency of Direct Democracy, The Journal of Political Economy, Volume 88, Issue 4 (Aug., 1980), 803-810)

Mikäli siis kansanäänestyksiä pidetään useasta eri aiheesta, niin siinähän lopulta suunnilleen kaikki hyötyvät. Suora demokratia luo tällä ja kenties muillakin tavoilla keinot korvata vähemmistöille heidän menetyksensä. Vähemmistöjä turvaavat lisäksi perustuslaki ja perusoikeudet.

Edustuksellisessa demokratiassa sen sijaan päättää huomattavasti pienempi joukko ihmisiä asioista. Condorcet'n juryteoreemalla voidaan päätellä täten edustuksellisen demokratian tuottavan keskimäärin huonompia päätöksiä kuin suora demokratia. Sen mukaan mikäli yksittäisen äänestäjän todennäköisyys äänestää oikein on suurempi kuin 1/2, todennäköisyys oikeaan äänestystulokseen lähestyy yhtä äänestäjien määrän kasvaessa, ja toisaalta nollaa, mikäli näin ei ole.

Kun otamme huomioon aikaisemman todistuksen siitä, että 95% todennäköisyydellä suoran demokratian päätökset olisivat positiivisia hyödyltään, voidaan todeta, että yksittäisen äänestäjän todennäköisyys äänestää oikein on useimmissa tapauksissa yli 1/2. Koska äänestäjiä on kansanäänestyksessä enemmän, todennäköisyys oikealle päätökselle on suurempi kansanäänestyksessä kuin eduskunnan äänestyksessä.

On toki vielä mahdollista väittää, että tavallinen kansalainen ei olisi yhtä valistunut kuin kansanedustaja. Vaikka kansanedustajilla voikin olettaa olevan enemmän aikaa kokonaisuudessaan perehtyä asioihin, tämä aika jakautuu ihan valtaisalle määrälle asioita, eli yksittäisen asian käsittelyyn ei välttämättä jää yhtään sen enempää aikaa kuin tavallisella kansalaisella olisi kansanäänestyksessä.

On hyvä todeta tässä vaiheessa, että kansanäänestykset eivät myöskään ole pelkkiä tietyn hetken mielipidemittauksia, vaan niissä voidaan tarjota aika runsaastikin aikaa yhteiskunnalliselle keskustelulle. Äänestyspaketin mukana tulee myös tietoa vaihtoehdoista. Voi myös olettaa, että juuri ne kiinnostuneemman pään ihmiset käyvät äänestämässä ja jos heitä myös asia koskee (korreloinee positiivisesti kiinnostuneisuuden kanssa voimakkaasti sekä sen kanssa, onko kansanäänestyksen tulos päättäjiä sitova), heillä on motiivi myös perehtyä asiaan.

Ja toden totta, mm. Zürichin yliopiston tutkijoiden Matthias Benzin ja Alois Stutzerin tekemän tutkimuksen "Are Voters Better Informed When They Have a Larger Say in Politics?" mukaan ihmiset ovat sitä pätevämpiä, mitä enemmän heillä on poliittista valtaa tehdä päätöksiä omasta elämästään.

 

Voidaan myös kyseenalaistaa se edustuksellisen demokratian hiljainen taustaoletus, että tavallinen kansalainen pystyisi äänestämään paremmin kansanedustajan valinnassa kuin asiakysymyksissä kansanäänestysten kautta. En nimittäin näe tälle yhtään järkiperustetta. Kansanedustajien kun tarvitsisi osata monialaisesti "kaikesta kaikkea", jotta he todella pärjäisivät työssään. Jotta kansalainen pystyisi valistuneesti arvioimaan, miten hyvin ehdokas tietää asioista, niin hänelläkin täytyy olla laaja ymmärrys asioista.

Lisäksi edustajia valitessa yleensä joudutaan keskittymään ihmiseen eikä hänen ajamiinsa asioihin, mahdollisesti jopa sen takia, että tieto hänen ajamistaan asioista on puutteellista. Lisäksi työmäärä vielä kertaantuu ehdokkaiden määrällä, mikäli tavoitellaan parasta ehdokasta.

Vaalitapa ja ryhmäkurin olemassaolot tietysti hankaloittavat tätäkin mallia. Vaikka löytyisikin paras mahdollinen ehdokas, hänelle annettu ääni voi mennä jollekin ei-toivotulle ja vaikka hän tulisikin valituksi, ryhmäkuri voi estää häntä toimimasta niin kuin äänestäjä olisi halunnut.

Tämän nykyisenlaisen edustuksellisen demokratian epäonnistumisen huomaa mm. kyselyistä (demokratian ilmapuntarit sun muut) ja siitä, miten uutisissa kerrotaan tällaista: "Tutkijan mukaan puolueet ja kansalaiset ovat Suomessa etääntyneet niin kauas toisistaan, että puolueiden ei voi edes katsoa edustavan äänestäjiään suhteessa valtioon." http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1288755261449.html

Vielä toisenlaisista näkökulmista todistusaineistoa suoremman demokratian erinomaisuudesta on, että tutkimukset vaikuttaisivat puoltavan vahvasti positiivisia vaikutuksia talouteen ja kansalaisten onnellisuuteen.

Lisää uusi kommentti

Filtered HTML

  • Www-osoitteet ja email-osoitteet muutetaan automaattisesti linkeiksi.
  • Sallitut HTML-tagit: <a> <em> <strong> <cite> <blockquote> <code> <sub> <sup> <s> <u> <ul> <ol> <li> <dl> <dt> <dd>
  • Rivit ja kappaleet päätetään automaattisesti.

Plain text

  • HTML-merkit ovat kiellettyjä.
  • Www-osoitteet ja email-osoitteet muutetaan automaattisesti linkeiksi.
  • Rivit ja kappaleet päätetään automaattisesti.