Olet täällä

Nurinkurinen työllisyyspolitiikka

Käyttäjän Mikko Merikivi kuva
Julkaistu: 5.6.2019 22:03

Suomen työllisyyspolitiikka tuntuu minun mielestäni aika nurinkuriselta. Koska byrokratia on sen verran monimutkaista, myönnettäkööt, että minulla voi olla jotain virheitä miten sitä olen ymmärtänyt.

  • Työmarkkinatukea saadaan tekemällä sellaisiakin työhakemuksia, joilla ei pääse töihin.
  • Tuki ymmärtääkseni katoaa, jos hyväksyy työn. Lisäksi etäisyys työpaikkaan voi tehdä työn vastaanottamisen vielä kannattamattomammaksi.
  • Työttömyyspäiväraha on vielä suurempi korvaus sellaiselle, joka on ollut jotkin ehdot täyttäen töissä, ja sitten eroaa tai tulee erotetuksi töistä ja jää tekemään mihinkään johtamattomia työhakemuksia. Toki on karenssit olemassa, mutta ne menevät myös niin päin, että ne, joille työ ei esimerkiksi oikeasti sopinut, vaikka olisivatkin periaatteessa kiinnostuneita työnteosta, joutuvat karenssiin eron vuoksi.
  • "Aktiivimalli" on edes pientä keppiä tällaiselle toiminnalle, mutta valitettavasti osuu samalla niihin, joiden kykyjä vastaavia töitä ei vaan löydy lähialueilta, vaikka halua olisi
  • Toisaalta aktiivimallin keppi kannustaa tehottomuuteen. 65 maksupäivän jaksona tarvitsee nimittäin olla vain 5 päivää jonkinlaisessa työllistymistä tukevassa palvelussa/toiminnassa tai opiskella, niin saa silti täyden etuuden. Jos on elämäntapa-sosiaalipummi, niin ei mikään tuollainen työllistä ja yhteiskunnan resursseja menee vaan haaskuun.
  • Ja jos työttömyysturva ei vielä riitä sosiaalipummeiluun, niin ei hätiä mitiä! Sitten saattaa olla oikeutettu lisäksi toimeentulotukeen. Samaan aikaan kun elämäntapa-sosiaalipummi tietää miten systeemiä väärinkäyttää, sosiaaliturvan alikäyttö on merkittävä ongelma. Ainoastaan vain noin puolet toimeentulotukeen oikeutetuista hakee sitä, ja usein juuri heikoimmassa asemassa olevilta jää hakematta: https://yle.fi/uutiset/3-8447134
  • Palkkatuki, työllistämispalkkio, jne. kannustavat tuottamattomiin yrityksiin. "Töitä hinnalla millä hyvänsä" ei ole vaan järkevää politiikkaa mielestäni. Työ ei ole itseisarvo vaan sen pitäisi olla jotenkin yhteiskunnalle hyödyllistäkin.
  • Progressiivinen verotus, vaikka onkin sosiaalisen oikeudenmukaisuuden puolesta perusteltu, mahdollistaa huonotuottoisten yritysten selviytymisen alhaisen veroprosentin ansiosta sekä rankaisee tuottavimpia yrityksiä. Korkea verotus lisäksi lisää veronkiertoa, ja eniten tuottavilla on myös mahdollisuudet siihen. Vielä en ole kovin tarkkaa mielipidettä muodostanut asiasta, mutta mainitsen silti.
  • Jos yksittäinen työntekijä on hankala, häntä ei voi niin vaan erottaakaan, tai ainakin sellaisia väittämiä kuulee. Ainakin yrityksen pitää jotenkin kunnolla perustella erotuksen syy ja noudattaa irtisanomisaikaa (tai maksaa korvaus). Jos yritys on pieni, uusi työntekijä on täten merkittävä riskitekijä.
  • Lisäksi jos yksilö tekee jotain yleishyödyllistä, mutta ei palkkatyötä, yhteiskunta ei välttämättä palkitse siitä mitenkään. Nämä palkinnot ovat jakautuneet lukuisaan määrään "whitelistattuja" aktiviteetteja, joista osa kuten lapsilisä tulee kaikille periaatteessa oikeutetuille, mutta sitten osa kuten taiteen ja kulttuurin tuki jaetaan erilaisten toimikuntien mielivaltaisilla päätöksillä.

Ainakin näiden syiden vuoksi olisi vakavasti harkittava oikeita muutoksia eikä vaan hienosäätöä työllisyyspolitiikkaan ja muihin kytkeytyneisiin politiikan osa-alueisiin. En usko oikean suunnan olevan jättää köyhiä vaan heitteille ottamaan vastaan mikä tahansa tarjous, josta saa rahaa elää. Hyvinvointiyhteiskunnat kuitenkin kun ovat monella mittarilla usein hyviksi todettavia. Tämä perustelu on toki vielä ontuva ja yritänkin joskus vielä saada aikaan hyvinvointiyhteiskuntaa puolustavan blogikirjoituksen, mutta nyt en.

Olen itse tällä hetkellä sitä mieltä, että oikea suunta on perustulo. Se on ensinnäkin itsessäänkin monella tapaa perusteltavissa oleva uudistus, mutta käytännössä mahdollistaa myös monia muita tarpeellisia. Näen perustulon siis ennemminkin ensiaskeleena (tai harppauksena; vaatiihan se jo melkoista muutosta) parempaan yhteiskuntaan.

Perustulo voisi nimittäin hoitaa turvapuolen erityisesti Tanskasta tunnetusta joustoturvasta. Joustoa sen sijaan voisi heikentämällä työntekijöiden irtisanomissuojaa. Tanskassa näyttää olevan myös irtisanomisajat useissa tapauksissa voimassa, mutta jos olen ymmärtänyt oikein, niin siinä missä Suomessa vaaditaan hyvät perustelut irtisanomiseen ("whitelist"), Tanskassa ennemminkin on "blacklist" syistä, joita ei voi käyttää irtisanomisen perusteena. Tuossa on ainakin joku kuvaus Tanskan irtisanomissuojasta: https://www.oresunddirekt.se/in-english/in-english/stop-working-in-denmark/termination-of-employment-when-working-in-denmark

Perustulo käytännössä joutuisi korvaamaan lukuisia tukia joka tapauksessa, niin se ei ole oikein edes erotettavissa tuosta muutoksesta, että esimerkiksi työmarkkinatuki poistettaisiin tai vähintäänkin sitä muutettaisiin rajusti. Mielestäni näin kuuluukin olla. Se, että työnhausta ei sinällään palkittaisi, poistaisi mahdollisuuden sellaiseen sosiaaliturvan väärinkäyttöön, jota kuvailin alussa.

Tämän ansiosta työllistymispalveluita voitaisiin tarjota ainoastaan niille, jotka ovat oikeasti etsimässä töitä, ja resursseja vapautuu tehdä tämä hyvin. Jos joku haluaa elää vain joillakin sadoilla euroilla kuukaudessa, tulee suunnilleen halvemmaksi vaan antaa hänen eikä käynnistää mittavaa byrokratiakoneistoa hänen kyykyttämisekseen.

Myöskin esimerkiksi tuottamattomille tai epäeettisille yrityksille olisi hankalampaa löytää työntekijöitä, koska työnhakijoilla olisi perustulon ansiosta parempi neuvotteluasema. Lisäksi perustulo on palkkio kaikesta siitä yleishyödyllisestä toiminnasta, josta ei tyypillisesti palkita mitenkään. Se on mm. ikuinen starttiraha yrityksille. Vielä laajemmin perustulo on tunnustus ihmisarvosta, eli eräs osaratkaisu sosiaaliturvan alikäyttöön.

Olen myös pohtinut sitä, että vaikka työnhausta ei itsessään tulisikaan (merkittävästi) maksaa, voitaisiin jotenkin tukea kuitenkin jotain kuluja, jotka liittyvät työn vastaanottamiseen. Muutto on ainakin yksi selkeä, joka tulee mieleen minulle tällaisista asioista. Suomi on toki laaja maa, joten töitä ei löydy välttämättä läheltä, mutta mitä jospa tehtäisiin tästä toimimaton peruste työn vastaanottamiselle? Olisi toki löydettävä tavat, joilla tätä ei voitaisi hyväksikäyttää ainakaan merkittävästi, mutta olisiko idea kuitenkin järkevä? Lisäksi totta kai pitää jotenkin ottaa huomioon myös työntekijän omat tarpeet, mutta tämä voitaisiinkin tehdä, koska oletettavasti työllistymispalveluiden piiriin tuleva olisi myös oikeasti motivoitunut.

Lisää uusi kommentti

Filtered HTML

  • Www-osoitteet ja email-osoitteet muutetaan automaattisesti linkeiksi.
  • Sallitut HTML-tagit: <a> <em> <strong> <cite> <blockquote> <code> <sub> <sup> <s> <u> <ul> <ol> <li> <dl> <dt> <dd>
  • Rivit ja kappaleet päätetään automaattisesti.

Plain text

  • HTML-merkit ovat kiellettyjä.
  • Www-osoitteet ja email-osoitteet muutetaan automaattisesti linkeiksi.
  • Rivit ja kappaleet päätetään automaattisesti.