Olet täällä

Näkemyksiäni perustulosta

Käyttäjän Mikko Merikivi kuva
Julkaistu: 17.4.2015 20:34

Perustulon työllisyysvaikutuksista

Perustulo helpottaa huomattavasti alojen vaihtoa ja täten on keino taistella teknologista työttömyyttä vastaan, kun robottien käytännössä korvaamalta alalta voi kouluttautuakin toiselle.

Ensimmäisen työntekijän palkkaaminen on se kaikkein riskialttein kohta, jossa yritys voi vaikka kaatua, jos valittu työntekijä on huono ja hänestä ei pääse eroon. Perustulo on ikuinen starttiraha yrittäjille, joten se helpottaa jo itsessäänkin työllistämistä.

Siitä taas en osaa sanoa paljonko perustulo poistaisi kannustinloukkuja. Vihreiden perustulomallin analyysin perusteella se vaikuttaisi olevan vähän niin ja näin [1]. En tosin katso tätä tarpeelliseksi argumentiksi perustulolle, sillä niitä on muitakin ihan riittämiin.

Perustulo tarjoaa paremman neuvotteluaseman työnhakijoille, kun heidän ei tarvitse ottaa heti ensimmäistä työtarjousta vastaan. Tällöin esimerkiksi nollatyösopimuksia ottaisivat vastaan vain ne, joille ne sopivat, ja jotkut tietämättömät. Mitään vakiduuni-uudistusta ei tarvita.

 

Perustulon mahdollistamia uudistuksia

Perustulo myös mahdollistaa joitain sellaisia yhteiskunnallisia uudistuksia, joita ei muuten uskallettaisi ehkä tehdä. Tanskan malliseen joustoturvaan, joka on tarjonnut niin hyvän työllisyyden siellä, kuuluu heikko irtisanomissuoja, korkea työttömyysturva ja aktiivinen työvoimapolitiikka. Se toimii, koska yrittäjät voivat kokeilla miten hyvin työntekijä soveltuu työhön ja potkia pihalle, jos hän vain laiskottelee, tms. lisäten näin tuottavuutta ja tehden työntekijöiden palkkaamisesta pienemmän riskin yrittäjille.

Meillä ei työttömyysturva ole nähdäkseni riittävä irtisanomissuojan heikentämiseen tällä hetkellä, varsinkaan jos ansiosidonnaisen päivärahan kesto puolitetaan ja jaetaan myös työttömyyskassojen ulkopuolisille, josta on viime aikoina paljon puhuttu. Kesto on tärkeä kriteeri, koska joustoturvaan liittyy keskeisenä elementtinä se, että alojen vaihto on mahdollista ja koulutus on aikaavievä asia. (Riittävä) perustulo sen sijaan voisi mahdollistaa tämän, sillä se on luonteeltaan ikuinen ja ilman mitään byrokratiaa.

 

Perustulo on turva epätyypillisiä töitä tekeville

Perustulo takaa sosiaaliturvan niille, joilla sitä ei tällä hetkellä käytännössä ole. Tällaisia ryhmiä ovat mm. yrittäjät, taiteilijat ja muut kulttuurin tuottajat, nollatuntisopimukselaiset, vapaaehtoistyöntekijät, muut kuin työkseen toimivat yhteiskunnalliset vaikuttajat, avoimen lähdekoodin ohjelmistojen ohjelmoijat (http://www.cnet.com/news/study-open-source-worth-387-billion-in-savings/) ja asunnottomat (http://www.tiedonantaja.fi/2013-11-10/122-euroa-kuukaudessa-valtio-yritt...).

Myös se, että jäätäisiin kotiin kasvattamaan lasta ja omaishoito olisivat kannattavampia. Kaikki nämä ovat esimerkkejä yhteiskunnalle hyödyllisistä toimista, joita perustulo helpottaa. Useita näistä on hyvin hankala tukea millään perinteisellä sosiaaliturvalla, vaan tarvitaan sitä, että se menee tosiaan kaikille. Eikä lepokaan ole aina vaan pahasta; se on hyvin tärkeä osa ihmisten terveyttä ja mielenterveyttä. On aika hylätä vanha työn määritelmä ja hyväksyä arvokkaaksi myös monet muut toimet, joita ihmiset tekevät.

Toisaalta on hyödyttömiä tai jopa haitallisia töitä. Onko esimerkiksi turhia tai jopa haitallisia asetuksia säätävä virkamies hyödyllinen yhteiskunnalle? Entä keinottelijat? Haittaominaisuuksien, eli vaikka NSA:ta varten tietoturva-aukkojen, suunnittelijat? Pelkästään talouskasvuun nojaava ajattelu on myös ollut monen ympäristökatastrofin (eikä vähimpänä ilmastonmuutoksen) syitä. Palkkatyötä ei tule katsoa minään itseisarvona, vaan niukkuuden aiheuttamana välttämättömyytenä, ja toisaalta mielekäs työ toimii välinearvona onnellisuuteen. Niukkuudesta taas ollaan jo päästy aika pitkälti eroon Suomessa.

 

Perustulo on tulevaisuudessa lähes välttämättömyys

Teknologinen työttömyys on pystytty pitämään vielä jotenkin kurissa, mutta se on vaikeampaa koko ajan. Ennenhän alkutuotanto oli iso, sitten tuli jalostus, ja nykyisin on hirveän isoksi paisunut palvelusektori. Ja näitäkin töitä voidaan alkaa korvaamaan roboteilla. Mihin ihmiset sitten menevät? Töitä aletaan keksiä turhempia ja turhempia vain sen takia, että olisi töitä. Tätä ei tule mielestäni tehdä.

Kun töitä ei enää yksinkertaisesti ole niin paljon kuin edes lyhennettyjen työaikojen ja muiden toimenpiteiden jälkeen työnhakijoita, mistä heidän on tarkoitus hankkia elantonsa? Mikäli emme hylkää ajatusta ihmisarvosta, perustulo muuttuu miltei välttämättömyydeksi. Lisäksi jos taloudellisesta tasa-arvosta ei pidetä huolta, koneet omistaisi pelkkä pieni eliitti. Perustulo helpottaisi tätäkin ongelmaa.

 

Perustulo maksaa itsensä takaisin

Bruttokustannuksiltaan perustulo on korkea toki, mutta nettomääräiseltä tulonsiirtojen lisääntymiseltä ei ihan hirveä. Usein kun unohdetaan, että perustulo verotetaan pois sitä tarvitsemattomilta. Mieluummin tulisi tarkastella sitä, miten paljon tulodesiilien välillä muuttuvat käytettävissä olevat tulot. Vihreiden perustulomallissa neljältä ylimmältä tulodesiililtä siirtyy 800 miljoonaa euroa kuudelle alimmalle [2].

Jos lasketaan kaikki tulonsiirrot häviäjiltä voittajille, saadaan 2 miljardia euroa [1, sivu 12], mutta näistäkin 400 miljoonaa euroa on kotitalouksien sisäisiä ja iso osa muista kuin aikaisemmin mainituista 800 miljoonasta eurosta rikkailta köyhille ja keskituloisille ovat todennäköisesti pieniä.

Tuo tulonsiirtojen lisääntyminen voitaneen "korvata" jo niistä toiminnoista leikkaamalla/poistamalla, joita perustulo tulee korvaamaan. Aiemman sosiaaliturvan lisäksi leikkauksia voidaan tehdä myös:
* byrokraateista
* valitusprosesseista (täkäläisessä perustulopaneelissa sanottiin, että nykyiset sosiaaliturvan valitukset työllistävät jotain 400 virkamiestä)
* yritystuista (epäsuorat mukaan lukien nämä ovat 4,8 miljardia euroa [3]; lisäksi perustulo on jo ikuinen starttiraha, ja nykyisin yritystuet menevät muutamille vakioasiakkaille [4], vaikka pienyritykset ovat niitä eniten työllistäviä. Lisäksi yritystuet ovat varsin tehottomia [5].)
* taiteilijoiden, yms. apurahoista
* mielenterveyspalveluista, kun ihmisten elämänhallinta paranee ja tukiviidakolla ei stressata ja nöyryytetä

Perustulo lisäisi hyvin todennäköisesti arvonlisäveron tuottoja. Köyhät, jotka saavat perustuloa, käyttäisivät sen luultavasti ruokaan, jossa on halpoja kotimaisiakin vaihtoehtoja monissa tuoteryhmissä. Sen sijaan ne rahat, jotka ovat rikkailta poissa, olisivat huomattavasti todennäköisemmin menneet ulkomaanmatkailuun, tms., tai vaan jääneet sijoituksiin tai käyttämättä, kun ei vaan ole tarvetta kädestä suuhun -elämiselle.

 

Millaista perustuloa kannatan?

Kenelle: Suomessa asuville Suomen kansalaisille.

Määrä: Perustulon määräksi kannatan jotain väliltä “korvaa perusturvan minimietuudet” - ”korvaa kaikki nykyiset tukimuodot”. Tarkempi määrä olisi hyvä arvioida kokeellisesti, mutta tärkein kriteeri on ihmisarvoinen elämä ja tässä voidaan käyttää varovaisuusperiaatetta pistäen sen vähän isommaksikin. Perustulolla ei kuitenkaan tulisi saada "parasta" missään. Tämä tarkoittaa, että esimerkiksi Helsingissä asumisen ei tulisi olla "ihmisoikeus", vaan esimerkiksi työntekijät voivat palkallaan kustantaa asumisen siellä ja yliopistossa käyvät voivat asua opiskelija-asunnoissa. Toiseksi tärkein kriteeri perustulon määrälle on, että se ei suuresti laske töihin menoa.

Perustulon lisäksi tarvitaan ainakin lapsilisä ja varmaan jokin harkinnanvarainen lisä, mutta mielellään kaikki asumistuetkin pitäisi korvata perustulolla. Valitettavasti tämä viimeinen vaatimus ei taida olla poliittisesti mahdollinen, joten en argumentoi sitä nyt enempää.

Rahoitus: Progressiivinen tulovero (mahdollisesti vielä enemmän progressiivinen kuin Vihreiden mallissa, jotta kannustinloukkuja saadaan purettua lisää); tarpeettomiksi tulevien tukien ja apurahojen lopettaminen; köyhien lisääntyvä elintarvikkeiden ostaminen, joka näkyy arvonlisäverossa; byrokraattien vapautuminen todellisiin töihin; yrittäjyyden lisääntyminen kun heidän sosiaaliturvansa paranee; ihmisten lannistamisen vähentäminen byrokratian karsimisen takia vähentäen syrjäytymisestä aiheutuvia kuluja; ja muut uudistukset, joita ilman vahvaa tukiverkkoa ei luultavasti käynnistettäisi.

Esimerkiksi Vihreiden mallissa tulonsiirrot eivät kasva neljältä ylimmältä tulodesiililtä alimmalle kuudelle kuin 800 miljoonalla eurolla [2], joka on mielestäni pieni hinta perustulon saamisesta käyttöön, ja positiiviset vaikutukset voivat hyvinkin olla jo tarpeeksi sen rahoittamiseksi.

Syyt: Tärkeimmät syyt ovat, että väliinputoajia ei varmasti olisi, nykyisen tukiviidakon yksinkertaistaminen, monien epätyypillisten toimien joista ei saa palkkaa tunnustaminen yhteiskunnalle hyödyllisiksi, ja että se lienee välttämätöntä joskus tulevaisuudessa. Teknologisen työttömyyden ongelma, joka vielä on edes jotenkin hallittavissa, tulee vääjäämättä kasvamaan. Myös elämänlaadullisia syitä on käsitelty mm. tässä: http://www.dominionpaper.ca/articles/4100

Vastikkeettomuus: Vastikkeellista sosiaaliturvaa en halua. Paltamon kokeilu esimerkiksi kävi kalliiksi. Lisäksi holhousmentaliteetti on mielestäni pahasta. Ihmisille tulisi toki tarjota vaihtoehtoja, mutta ei pakottaa. Ihmiset kun ovat erilaisia, niin jotain joustavuutta tarvitsee järjestelmässä olla, että kaikki ovat onnellisimpia.

Perustulokokeilu: Viime aikoina on puhuttu perustulokokeilusta (tai muutamasta alueellisesta eri suuruisissa kaupungeissa) ja mielestäni sellainen/-sia olisi ihan hyvä järjestää, niin saamme parempaa tietoa perustulon vaikutuksista Suomessa ja siitä, mikä on oikea suuruus.

 

Lähteet

1) https://www.vihreat.fi/files/liitto/perustulomallin_analyysi%20%282%29.pdf
2) http://ollimarkkanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/187371-lepomaen-niinsanotu...
3) http://www.hs.fi/kotimaa/a1360987136502
4) http://yle.fi/uutiset/mot_valtion_yritystuet_vuodesta_toiseen_samoille_f...
5) http://www.hs.fi/kotimaa/a1362806491834

Lisää uusi kommentti

Filtered HTML

  • Www-osoitteet ja email-osoitteet muutetaan automaattisesti linkeiksi.
  • Sallitut HTML-tagit: <a> <em> <strong> <cite> <blockquote> <code> <sub> <sup> <s> <u> <ul> <ol> <li> <dl> <dt> <dd>
  • Rivit ja kappaleet päätetään automaattisesti.

Plain text

  • HTML-merkit ovat kiellettyjä.
  • Www-osoitteet ja email-osoitteet muutetaan automaattisesti linkeiksi.
  • Rivit ja kappaleet päätetään automaattisesti.