Olet täällä

Mietteitä TTIP:stä ja CETA:sta

Käyttäjän Mikko Merikivi kuva
Julkaistu: 3.11.2014 0:00

Kirjoitan tätä kirjoitusta Itseorganisoidun eurooppalaisen kansalaisaloitteen TTIP:tä ja CETA:a vastaan kirvoittamana, joka on saanut jo 776 771 allekirjoittajaa. Sen voi löytää täältä: http://stop-ttip.org/allekirjoita/

TTIP ja CETA, joita tuossa yli 240 organisaation itseorganisoimassa epävirallisessa kansalaisaloitteessa vastustetaan (EU kun ei sitä suostunut hyväksymään), ovat EU:n ja USA:n sekä EU:n ja Kanadan välisiä hyvin laajoja kauppasopimuksia, jotka:

* Ovat salassa neuvoteltuja. Vaikka EU onkin julkaissut julkisen painostuksen edessä joitakin tärkeitä dokumentteja, mitään luonnoksia (vaikka niihin on pääsy molemmilla keskustelun osapuolilla, joten mitään laillista perustetta ei käsittääkseni ole pimittää niitä) saati varsinaisia ehdotuksia ei ole julkaistu. Se vaan on niin, että huonojen päätösten estäminen on usein jopa tärkeämpi toimi kuin hyvien päätösten läpi vieminen. Ilman konkreettista tietoa ei ole myöskään mahdollista ottaa kovin hyvin kantaa, joten nämä uhkaavat mennä sinne huonon päätöksen puolelle. Tämän takia neuvottelujen kannattaisi olla mahdollisimman avoimia, että lopputulos myös olisi hyvä. Lisäksi yrityksillä on ihan liian suuri sanavalta näissä neuvotteluissa. ”Of the 560 lobby encounters that the Commission had – in consultations, stakeholder debates and behind closed doors meetings – 520 (92%) were with business lobbyists. Only 26 (4%) of the encounters were with public interest groups (the remaining 4% were with other actors such as individuals, academic institutions and public administrations).” http://corporateeurope.org/international-trade/2014/07/who-lobbies-most-ttip

* Sisältävät ”Investor-state dispute settlement”-menettelyn, joka antaa ulkomaisille yrityksille (mutta ei kotimaisille) erityisoikeuden haastaa EU:n tai sen jäsenvaltioita erityisessä välimiesoikeudessa ohittaen kansallisen oikeuden, jos he tuntevat, että jokin EU:n tai valtion toimi tai laki on aiheuttanut heille rahallisia tappioita. Näihin kuuluvat myös mm. ympäristöä tai kuluttajansuojaa koskevat lait. Valtioilla ja yhteisöillä ei ole vastaavaa oikeutta haastaa yrityksiä välimiesoikeuteen, jos yritykset toimivat yleisen hyödyn vastaisesti. Toisin kuin kansallisissa tuomioistuimissa, tässä on vain yksi ”porras” ja sen päätöksistä ei yleensä voi valittaa. Oikeudenkäynnit ovat tyypillisesti salassa pidettyjä ja niissä on perinteisesti ainakin ollut kolme henkilöä mukana, jotka edustavat syytettyä (tässä tapauksessa valtio tai EU), syyttäjää (ulkomainen yritys) ja tuomaria. Välimiesoikeus ei ole minkäänlaisessa vastuussa kansalle ja oikeudenkäynneissä ei ole pakko ottaa huomioon esimerkiksi perustuslakia tai ihmisoikeuksia tuomioiden tekemisessä. Koska näiden välimiesten toimeentulo on sidoksissa siihen, että näitä oikeudenkäyntejä on jatkossakin, heillä on motiivi ratkaista tapaukset yrityksille edullisesti. Pieni joukko välimiehistä on mukana suuressa osassa oikeudenkäynneistä: 15 välimiestä ovat olleet mukana 55%:ssa 450:stä välimiesoikeudenkäynnistä, joista on julkista tietoa saatavilla. Menettely toimii pelotteena lainsäätäjille, että eivät tekisi yleishyödyllisisiä lakeja tai valtio joutuu maksamaan huikeita miljoonien tai jopa miljardien eurojen korvauksia. Jo oikeudenkäynnin kulut ovat keskimäärin yli US$8 miljoonaa niille oikeudenkäynneille, joista on julkista tietoa saatavilla. Lisätietoa investor-state dispute settlementistä on täällä: http://corporateeurope.org/sites/default/files/publications/profiting-from-injustice.pdf

Olen tietoinen siitä, että EU yrittää kehittää joitain riittämättömiä ja kyseenalaisia parannuksia TTIP:ssä olevaan välimiesmenettelyyn verrattuna aikaisempiin vastaaviin. On tosin kysyttävä, tarvitaanko välimiesmenettelyä laisinkaan tähän kauppasopimukseen. EU:n retoriikasta puuttuu huolellinen todistusaineiston tarkastelu ja vuoropuhelu eri tahojen kanssa, miksi olemassaolevat reitit oikeudenkäyntiin eivät riitä, ovatko menettelyn hyödyt suuremmat kuin haitat (eritysesti suuri hinta) kansalle ja miksi tämä uusi oikeudenkäynnin muoto pitää tarjota ainoastaan ulkomaisille yrityksille. Jos kuitenkin joku välimiesmenettely tahdotaan, välimiesten (taloudellinen) riippumattomuus tulisi varmistaa, muiden vaatimusten ohella. Täällä on lyhennelmä eräästä vastauksesta EU:n konsultaatioon aiheesta, jossa on hieman pitkällisemmin argumentoitu asiaa: http://eu-secretdeals.info/upload/2014/07/Van-Harten_Comments-id2466692.pdf

* Tämä on tuolta Stop TTIP:stä saatua tietoa eikä itse tutkimaani: Jo ennen kuin uusista laeista päästään keskustelemaan EU:n parlamentissa, suuryritykset kutsuttaisiin mukaan lakien suunnittelluun, jos heidän kaupankäynti-intressinsä ovat uhattuina. Eli toisin kuin demokratian pitäisi mennä, suuryritykset saavat erityisaseman lakien säätämiseen vaikuttamisessa.

* Tämä on tuolta Stop TTIP:stä saatua tietoa eikä niinkään itse tutkimaani: Kauppasopimuksen osapuolien on samainkaltaistettava lainsäädäntöään, joka uhkaa tuoda vaarallisia käytäntöjä kuten vesisärötyksen EU:iinkin. Todennäköisesti myös tulisi paljon yksityistämistä ja uudestaan julkistaminen tehtäisiin vaikeammaksi, ja kuluttajansuojan ja työntekijöiden oikeuksien kaventumista.

* Irtisanoutuminen myöhemmin kauppasopimuksesta olisi hyvin hankalaa.

* Mahdolliset hyödyt ovat kyseenalaisia ja se, hyötyykö tavallinen kansalainen vai vain yritykset. Esimerkiksi Austrian Federal Chamber of Labour on kritisoinut TTIP:n virallisia hyötylaskelmia tässä dokumentissa: http://www.akeuropa.eu/_includes/mods/akeu/docs/main_report_en_325.pdf

Pohdintaa ruuan turvallisuudesta TTIP:n suhteen

Luin myös tällaista vuodettua dokumenttia läpi: http://www.iatp.org/files/2014.07_TTIP_SPS_Chapter_0.pdf
Siinä on seuraavia kohtia, joissa näen vaaran jollekin kavalalla tavalla tulkitsemiselle:
”For commodities where a phytosanitary concern exists, import requirements shall be restricted to measures ensuring the absence of regulated pests of the importing Party and shall be applicable to the total territory of the exporting Party.”
Mitä, jospa ”commodity where a phytosanitary concern exists” sisältää myös jotain muita ominaisuuksia, joiden takia sen maahantuontia pitäisi rajoittaa, sanotaanko vaikka geenimuunnellut tuotteet, joista on TTIP:n osalta ollut paljon puhetta? Tuon voisi silloin lukea, että ainoastaan niiden tuholaisten rajoittamiseen vaadittuja menettelyjä saa käyttää, mutta tuotteen maahantuontia kokonaisuudessaan vaikka ei saisi kieltää.

”For the determination, recognition and maintenance of equivalence the Parties shall follow the principles set out in the available guidance of international standard setting bodies, as well as in the provisions of [Annex IV], where applicable.”
Sen voin ymmärtää, että mitään tiettyä tahoa ei tässä nimetä, mutta toisaalta tuo sanamuoto jättää hirveästi tulkinnan varaan, kenen neuvoja pitää sitten seurata. Voiko esimerkiksi joku täysin asiaan liittymätön taho kuin vaikka Google perustaa tuollaisen ”international standard setting body”:n ja sanella, miten pitää toimia?

Turvatarkastukset tehdään vain ja ainoastaan viejän kotimaassa. Sopimus kylläkin mahdollistaa tarkastukset turvatarkastusten laatuun ja perustelluista syistä joitain lisävaatimuksia. Tuojamaan turvatarkastukset ovat kuitenkin tarpeellisia muiden toimenpiteiden toiminnan valvomiseksi. Lisäksi, mitä, jospa viejämaassa ei haluta rahoittaa turvatarkastuksia riittävästi?

Monessa kohtaa käytetään sanamuotoja tyyliin ”without disruption to trade”. Joskus vaan on käytettävä varovaisuusperiaatetta ja kaupankäyntiin tulee sitten pakostakin häiriöitä.

”The Parties hereby establish a Joint Management Committee (JMC) for SPS Measures, hereafter called the Committee, comprising regulatory and trade representatives of each Party who have responsibility for SPS measures.”
Miksi tässä tarvitsisi listata, millaisia tahoja siinä saa olla mukana? Mitä, jospa EU tahtoisi myös antaa paikkoja vaikka joillekin kuluttaja- tai terveysjärjestöille? Ehdotettujen tahojen lista on sikäli hälyyttävä, että kauppajärjestöiden lisäksi pitää ottaa huomioon myös kuluttajat, tai on uhka, että annamme valtaamme korporaatioille liikaa. Lisäksi tuosta puuttuvat määräykset komitean läpinäkyvyydestä.

Artikkelissa 15 lukee ”The Parties will endeavour to exchange information”. Tämä sanamuoto ei siis sitouta sen alla olevaan kohtaan ”On request, the results of a Party’s official controls and a report concerning the results of the controls carried out”, joka on tarpeellista toimivaan valvontaan.

Sopimuksen luonnos on erittäin epämääräinen kaikesta muusta kuin tuholaisten ja sairauksien torjunnasta. Kaikenlaiset muut kysymykset esimerkiksi hormonien, kemikaalien ja geenimanipuloinnin käytöstä jätetään mainitsematta, vaikka EU:lla pitäisi olla oikeus niidenkin rajoittamiseen halutessaan.

Minä olen itse kansalaisena (en siis poliitikkona) varsin kiinnostumaton muusta kuin ruokani hinnasta ja viimeisestä käyttöpäivästä, mutta olen myös suoran demokratian vankkumaton kannattaja ja siksi mahdollisimman alhaiselle tasolle pitää jättää mahdollisimman iso vaikutusvalta, jotta todellinen vaikutusvalta ei karkaisi jopa kansanäänestysten ulottumattomista ja lisäksi esimerkiksi ISDS-menettelyn takia olen allekirjoittanut myös tuon itseorganisoidun kansalaisaloitteen. Mikäli pääsen eduskuntaan, olisin vaatimassa kansanäänestystä siitä, hyväksyykö Suomi osaltaan TTIP:n ja toista siitä, että hyväksyykö Suomi osaltaan CETA:n, mikäli ne ovat silloin vielä ajankohtaisia.

Lisää uusi kommentti

Filtered HTML

  • Www-osoitteet ja email-osoitteet muutetaan automaattisesti linkeiksi.
  • Sallitut HTML-tagit: <a> <em> <strong> <cite> <blockquote> <code> <sub> <sup> <s> <u> <ul> <ol> <li> <dl> <dt> <dd>
  • Rivit ja kappaleet päätetään automaattisesti.

Plain text

  • HTML-merkit ovat kiellettyjä.
  • Www-osoitteet ja email-osoitteet muutetaan automaattisesti linkeiksi.
  • Rivit ja kappaleet päätetään automaattisesti.