Olet täällä

Määritelmiä

Käyttäjän Mikko Merikivi kuva
Julkaistu: 6.3.2013 0:00
Osallistavaan demokratiaan liittyy usein väärinkäsityksiä, jotka liittyvät pohjimmiltaan käsitteisiin. Yksi esimerkki tästä on vaikkapa se, että pidin taannoin mielenosoituksen, jossa minulla oli kyltti, jossa ”vaadin demokratiaa” ja ihmiset eivät ymmärtäneet, että demokratia tarkoittaa kansanvaltaa, eikä harvainvaltaa. En ole mikään suomen kielen auktoriteetti (itse hyväksyn demokratiavaatimuksistani huolimatta Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen ylimmäksi auktoriteetiksi suomen kieleen liittyvissä asioissa), mutta yhtenäisen käsitteistön puuttuessa annan ainakin mielipiteeni, joilla on kyllä jonkinlaista pohjaa kirjallisuudessakin.

 

Suora demokratia on kuvitteellinen tila, jossa ainoana vallankäyttäjänä olisi äänioikeutettujen enemmistö (eivät kuitenkaan yksittäiset kansalaiset; tätä kutsutaan anarkiaksi). Itse vihaan tätä termiä, koska se ei ole mitenkään realistinen, vaan aina tarvitaan ääntenlaskijoita ja muita työntekijöitä, joita ilman esimerkiksi kansanäänestykset eivät olisi mahdollisia. Noh, Internet on ehkä tätäkin perustelua hämärtänyt, mutta kuitenkin yleensä, kun ihmiset puhuvat virheellisesti suorasta demokratiasta, he eivät tarkoita kuitenkaan kaikkien päätösten tekemistä kansanäänestyksillä, vaan silti olisi edustuksellisia elimiä.

Osallistava tai osallistuva demokratia on missä tahansa suhteessa paitsi täysin puuttumattomana sekä suoran että edustuksellisen demokratian piirteitä sisältävä valtiomuoto. Siinä siis päätetään joistakin asioista kansan sitovalla päätösvallalla ja joistain edustuksellisilla elimillä. On oikeastaan pelkkä mielipideasia käyttääkö sanaa ”osallistava”, vai ”osallistuva”. Osallistuva-sanan kannattajat käyttävät perusteluinaan sitä, että osallistuminen on lähtöisin kansasta, koska hehän kansanäänestyksiin johtavia aloitteita tekevät. Osallistava-sanan kannattajat, eli ainakin minä käyttävät perusteluinaan, että ihmislajille ei ole lajityypillistä olla ilman johtajaa ja suoran demokratian menettelyjä on käytössä ainoastaan ja vain niin kauan, kuin edustukselliset vallanpitäjät sen sallivat.

Edustuksellinen demokratia, jos sallitte, on sisäisesti ristiriitainen termi. Antiikin kreikan sana dēmokratia on muodostettu alkuosasta dēmos (δημος), ”kansa”, ”väkijoukko”, ”monet” ja kratos (κρατος) ”komento” tai ”valta”. Edustuksellinen sen sijaan tarkoittaa, että valta on poliittisella eliitillä. Vallalla tarkoitetaan valtiomuodoissa ylintä päätösvaltaa, eli lainsäädäntöä. Vielä vähän lisää etymologiaa. Antiikin Ateenassa, jossa ainakin Wikipedian mukaan (lähteenä käytetty Henderson, J. (1993) Comic Hero versus Political Elite pp.307-19 in Sommerstein, A.H.; S. Halliwell, J. Henderson, B. Zimmerman, ed. (1993). Tragedy, Comedy and the Polis. Bari: Levante Editori.) Antiikin demokratia kehittyi, ylintä päätösvaltaa Ateenassa käytti kansankokous, eli ekklesia (Kurt A. Raaflaub et. al.: Origins of Democracy in Ancient Greece. University of California Press, 2007. ISBN 978-0-520-24562-4). Tämä oli vaikkakin rasistinen, niin ainakin tietyillä rajaehdoilla kaikkien kansalaisten päätöksentekopaikka. Rajaehto(ja?) meillä on vieläkin, ainakin ikä. Tämä oli siis suoran demokratian menettely, eikä nykyaikainen irvikuva demokratiasta. Sanan merkitys on jotenkin muuttunut aikojen saatossa, ja minä ainakin puolustan sen alkuperäistä merkitystä, eli kansanvaltaa. Edustuksellinen demokratia -termin sijasta pitää siksi käyttää nimitystä ”edustuksellinen harvainvalta”. Ai jooh, itse määritelmä. Edustuksellinen harvainvalta on valtiomuoto, jossa ylintä päätösvaltaa käyttää kansan vaaleilla valitsema poliittinen eliitti.

Demokratia-termi tulikin jo edellisessä kappaleessa määriteltyä aika hyvin, eli ylintä päätösvaltaa käyttää kansan tietyillä objektiivisilla säännöillä valittu osa.

Suoran demokratian menettely tarkoittaa niitä tapoja, joilla kansa voi päättää asioista itse.

Kansanäänestys tai referendumi tai sitova kansanäänestys on väline, jolla poliittinen asiakysymys alistetaan äänioikeutettujen kansalaisten päättäjiä sitovaan äänestykseen. Väärinkäsitysten välttämiseksi suosittelen käyttämään kuitenkin termiä ”sitova kansanäänestys”.

Neuvoa-antava kansanäänestys tai plebiskiitti on äänestys, jossa äänioikeutetut äänestävät asiakysymyksestä, mutta jonka tulos ei sido päättäjiä. Tämä on menettely, joka on Suomessakin käytössä.

Kansalaispäätös tarkoittaa menettelyä, jossa valinnaisen kansanäänestyksen kohteeksi voidaan alistaa mikä tahansa parlamentin hyväksymä uusi laki tai lainmuutos.

Kansalaisaloite tarkoittaa menettelyä, jossa tietty määrä kansalaisia voi asettaa oman ehdotuksensa poliittiselle asialistalle ja käynnistää sitovan kansanäänestyksen asiasta.

Asialista-kansalaisaloite tarkoittaa menettelyä, jossa tietty määrä kansalaisia voi asettaa oman ehdotuksensa käsittelyyn edustuksellisessa päätäntäelimessä, mutta jota kyseisen elimen ei tarvitse hyväksyä. Tämä on valtiovallan harhaanjohtavasta termien käytöstä huolimatta se menettely, joka on käytössä tällä hetkellä Suomessa. Olkaa kansalaisina tarkkana, että käytätte oikeaa nimitystä, jotta kaikki muistavat, miten meitä edelleen alistetaan.

Pakollinen kansanäänestys tarkoittaa kansanäänestystä, joka on järjestettävä tiettyjen perustuslaissa tai laissa säädettyjen kriteerien täyttyessä.

Lisää nimityksiä suoran demokratian menettelyille löytyy kirjasta ”opas suoraan demokratiaan”. Se löytyy myös Internetistä PDF:nä.

Deliberatiivinen demokratia sellaista päätöksentekoa, jossa kansan tietyillä objektiivisilla säännöillä valittu osa harkitsee tarkasti eri vaihtoehtoja ainakin, mutta ei muita tiedonsaannin menetelmiä poissulkevasti, julkisen keskustelun kautta ja äänestää niistä.

Delegatiivinen tai liquid-demokratia tarkoittaa suoran demokratian variaatiota, jossa kansalainen pystyy valtuuttamaan yksittäisissä asioissa jonkun tekemään päätöksiä puolestaan.

En suinkaan ole käsitellyt läheskään kaikkia termejä, ainoastaan yleisimmin omissa puheissani vastaantulevat. Lisää demokratian (myös sen harvainvaltaisen) muotoja ja menettelyjä löytyy täältä: http://en.wikipedia.org/wiki/Outline_of_democracy

Lisää uusi kommentti

Filtered HTML

  • Www-osoitteet ja email-osoitteet muutetaan automaattisesti linkeiksi.
  • Sallitut HTML-tagit: <a> <em> <strong> <cite> <blockquote> <code> <sub> <sup> <s> <u> <ul> <ol> <li> <dl> <dt> <dd>
  • Rivit ja kappaleet päätetään automaattisesti.

Plain text

  • HTML-merkit ovat kiellettyjä.
  • Www-osoitteet ja email-osoitteet muutetaan automaattisesti linkeiksi.
  • Rivit ja kappaleet päätetään automaattisesti.